NAMM 2012 – Martin Guitars DRS2

Uusi Road-sarjan jäsen on nimeltään Martin DRS2.

Dreadnought-kokoisessa kitarassa yhdistyvät koivuviipaleista laminoitu Stratabond-ruuvikaula ja runko kokopuisella kuusikannella ja kokopuisella pohjalla sapele-mahongista.

Sekä otelauta että talla ovat Richlite-materiaalista, joka on komposiitti paperista ja mustasta hartsista.

Fishman Sonitone -järjestelmä sekä kova laukku kuuluvat hintaan.

****

Maahatuoja: F-Musiikki

Review: Tanglewood TW1000N – English summary

****

Tanglewood Guitars combines British design with quality luthiery from Asia for a winning value-for-money-mix. Especially the brand’s acoustic guitars have won over many fans.

The Tanglewood TW1000N (current price in Finland: 721 €) is a real Dreadnought-beauty from the company’s Sundance-series, and features a solid spruce top mated to a laminated back and sides made of rosewood.

The bound headstock looks fashionably understated, sporting a rosewood veneer, as well as the company logo in abalone.

The nicely finished top nut is genuine bone.

A volute strengthens the area where the neck changes into the headstock. The gold-coloured tuners are sealed Grover Rotomatics.

The TW1000N’s neck is a one-piece mahogany affair, save for a small glued-on bit for the neck heel.

Tanglewood have added a nice little detail for the gigging guitarist – a second strap button.

The TW1000N has been generously endowed in the looks stakes, but always with good taste. We find abalone hexagons inlaid into the nice-looking rosewood fretboard, as well as herringbone binding around the guitar’s top.

Black and white rings coupled with cleanly inlaid abalone make up the soundhole rosette.

The bridge is Tanglewood’s own design, crafted from a fine piece of rosewood on the test sample. The compensated saddle is made from genuine bone.

****

It’s not hard to fall in love with the Tanglewood TW1000N – this guitar possesses timeless beauty, is easy to play and sounds magnificent!

The neck profile is a very friendly, medium-depth ”C”, with the satin finish and the well-dressed medium frets doing their bit to keep the feel comfortably modern.

As is the case with many D-sized guitars, the TW1000 has a nice middle-of-the-road set-up, with a neck width of 44 mm at the nut and a string spacing of 53 cm (E–e), working equally well for strummers as well as pickers.

With the factory-supplied Elixir Nanoweb Light 12–53 -strings the Tanglewoodin sounds well-rounded and warm, with clear top-end definition and a dose of sparkle.

The dynamic range on offer is impressive and the guitar projects well. There’s a good whack of attack on offer, when you dig in with a plectrum, while the sound stays nicely focussed and transparent when fingerpicked.

Here are two examples recorded using a Zoom H1:

Tanglewood TW 1000 N – fingerstyle

Tanglewood TW 1000 N – strumming

In the TW1000N’s case you don’t pay through the nose for perceived status or the name on the headstock; with Tanglewood you get a great guitar for your hard-earned money.

****

Tanglewood TW1000N

Current price in Finland: 721 €

Finnish distributor: Musamaailma

****

Pros

+ workmanship

+ neck profile

+ playability

+ sound

+ value-for-money

Testipenkissä: Tanglewood TW1000N

****

Tanglewood-kitaroissa yhdistyy brittiläinen muotoilu ja laadukas aasialainen työnjälki. Etenkin firman akustiset kitarat ovat saaneet laajasti kiitosta.

Tanglewood TW1000N (721 €) on varsin näyttävä Dreadnought firman Sundance-sarjasta. Kitaran kansi on valmistettu kokopuisesta kuusesta, kun taas kopan pohja ja sivut ovat palisanterivaneria.

Reunalistoitettu viritinlapa on päällystetty palisanteriviilulla, johon on kauniisti upotettu firman logo. Muotoilu on klassisen hillitty ja tyylikäs.

Sulavasti muotoiltu satula on aitoa naudanluuta.

Timantinmuotoinen paksunnus kaulan ja lavan yhtymäkohdassa (engl.: volute) on lainattu suoraan Martin-kitaroilta. Volute pienentää tehokkaasti lavan murtumisvaara ja partantaa soittimen sustainia.

Laadukkaat suljetut virittimet ovat Grover Rotomaticit.

TW1000:n mahonkikaula on yksiosainen (!), lukuunottamatta yhtä pientä kaulan korossa käytettyä palaa.

Joskus pienet yksityiskohdat ratkaisevat: Tanglewoodia voi soittaa ”suoraan laatikosta” myös seisten, koska kaulakorkoon on lisätty hihnatappi.

TW1000:n koristelu on toteutettu tarkasti ja erittäin hyvällä maulla. Reunalistoitettuun palisanteriotelautaan on upotettu värikkäitä kuusikulmioita aidosta helmiäisestä, kun taas kannen reunaa koristavat sekä vintage-tyylinen herringbone-kuvio että kermanvaalea muovilista.

Kaikuaukolle on suotu omaa koristelunsa, jossa yhdistyvät mustat ja valkoiset renkaat sekä pikkutarkasti toteutetut helmiäisupotukset.

Myös kitaran sisällä työnjälki on ilahduttavan siistiä. Kaulaliitos on perinteinen lohenpyrstöliitos. Soittimen sarjanumero löytyy mahonkiselta kaulablokilta.

TW1000N:n lentävää lintua muistuttava talla on veistetty palisanterista. Kielitapit ovat muovia, mutta kompensoitu tallaluu on valmistettu aidosta naudanluusta.

****

On erittäin helppo ihastua Tanglewood TW1000N:ään – kitara on ajattoman kaunis, mutta myös sen soitettavuus ja ääni ovat ensiluokkaisia!

Kaulan profiili on mukavan pyöreä ”C” maltillisella paksuudella. Kaulan mattaviimeistely ja soittimen keskikokoiset nauhat tekevät soittotuntumasta nykyaikaisen kevyen.

TW1000 kulkee monen Dreadnoughtin tapaan kultaista keskitietä, ja mahdollistaa 44 mm leveällä kaulalla (satulan kohdalla) sekä 53 cm kielietäisyydellä tallassa (E–e) kitaran ongelmattoman käytön sekä sormisoitossa että plektralla soitettuna.

Tehdasasenteisella Elixir Nanoweb Light 12–53 -kielisatsillaTanglewoodin soittotuntuma on kevyt. Kitaran ääni on hyvin lämmin, mehukas ja täyteläinen, mutta samalla selkeä, avoin ja raikas.

Dynamiikkaa on tarjolla rutkasti, ja kitaran sointi projisoi esimerkkillisesti. Soundi on mukavan eloisa: plektrasoitossa atakki on tarkka ja helmeilevä, eikä sormisoitossa soundillinen balanssi koskaan harhaile liian bassovoitoiselle puolelle.

Tältä TW1000N kuulostaa Zoom H1 -tallentimella äänitettynä:

Tanglewood TW 1000 N – sormisoitto

Tanglewood TW 1000 N – plektrasoitto

Jotkut kitarat ovat hyviä soittimia hintaansa nähden. Tanglewood TW1000N on yksinkertaisesti loistava teräskielinen kitara – piste!

TW1000N:n tapauksessa ei makseta ylimääräistä ”merkkibonusta” tai ”statuslisää”, vaan tässä saa erinomaisen kitaran koko rahan edestä.

****

Tanglewood TW1000N

721 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat

+ työnjälki

+ kaulaprofiili

+ soittotuntuma

+ soundi

+ hinta

RD-316 – laadukas Dreadnought Recording Kingiltä

Uusi Recording King RD-316 on keskihintainen vintage-tyylinen Dreadnought-kitara.

Kokopuinen kansi on veistetty AAA-luokan punakuusesta, kun taas kokopuiset sivut ja pohja ovat afrikkalaisesta mahongista.

Mahonkikaula on yksiosainen, ja sekä otelauta että talla ovat eebenpuuta. Satula ja tallaluu on valmistettu oikeasta luusta.

Viimeistellyssä on käytetty nitrolakkaa.

Recording King nettisivuilta löytyy Dave Trabuen ääniesimerkki: RD-316-Clips.mp3

Maahantuoja: Millbrook Musiikki

Kitaran virittäminen

Digitaaliset viritysmittarit ovat helpottaneet kitaran virittämistä tuntuvasti. Vielä 1970-luvulla aloittelijoille oli apuvälineinä tarjoilla ainoastaan äänirauta, virityspilli tai huuliharppu.

Tässä kaksi videota virittämisestä:

****

Kielen vire on liian matala

Kieli viritetään oikealle sävelkorkeudelle kääntämällä virittimen nuppia hitaasti vastapäivään.

****

Kielen vire on liian korkea

Kieli viritetään ensin hieman liian matalaksi kääntämällä virittimen nuppia myötäpäivään, minkä jälkeen viritetään ylös oikealle sävelkorkeudelle. Näin kieli ei jää jumiin satulan uraan, mikä voi aiheuttaa vireen yhtäkkistä laskemista kesken soittoa.

Kielten korkeus kitaroissa ja bassoissa

Usein kysytään ”oikeita arvoja” kielten korkeudelle kitaroissa ja bassoissa.

Asia ei ole kuitenkin aivan niin helppoa, koska ”oikea” on kielisoittimissakin hyvin subjektiivinen käsite, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat seikat:

* mensuuri – mitä pidempi mensuuri, sitä matalampi kieli voi olla

* kielten paksuus – paksumpi kieli on samassa virityksessä jäykempi kuin ohut; paksumman kielisatsin saa säädettyä matalammaksi

* viritys – matala viritys tarvitsee korkeammat kielet kuin korkeampi viritys

* soittajan käyttämä voima – varovaisesti soittava kitaristi tai basisti ei tarvitse niin korkeat kielet kuin hyvin voimakkaasti soittava

* omat mieltymykset – itse en kestä lainkaan rämiseviä kieliä, myös sähkösoittimen akustisessa käytössä; toiset voivat hyvinkin elää vähäisillä sivuäänillä (edesmennyt John Entwistle sanoi: ”Hyvin säädetty basso rämisee koko otelaudalla samalla voimakkuudella.”)

***

Omissa soittimissani pidän tämänkaltaiset arvot (mitattuna 12. nauhalla nauhan yläpuolelta kielen alapuoleen):

Sähkökitarat, 010-satsi:

E: 2,2 mm/e: 1,8 mm

_______________

Akustiset kitarat, 012-satsi:

E: 2,5 mm/e: 2,0 mm

_______________

Sähköbasso, pitkä mensuuri, 045-105:

E: 2,8 mm/g: 2,4 mm

_______________

Sähköbasso, lyhyt mensuuri, 045-105:

E: 3,5 mm/g: 3,0 mm

Perustietoa – akustisen kitaran monet muodot

Teräskielinen akustinen kitara nykyisessä muodossa on syntynyt Yhdysvalloissa, ja perustuu pitkälti Christian Friedrich Martinin (1793 – 1873) keksintöihin. Tärkein niistä oli uusi X-rimoitus, jonka ansiosta kansi kestää teräskielten suurta vetoa.

C. F. Martinin aikoihin kitarat olivat toki vielä ”nailonkieliset” (kielet valmistetiin eläinten suolista). Hänellä X-rimoitus oli ensisijaisesti oiva tapa vahvistaa kitaran jokapäiväistä käyttöä ”villissä lännessä” varten.

****

Enimmäiset teräskieliset Martinit ilmestyivät 1920-luvulla, ja niissä oli vielä monta yhtäläisyyksiä edeltäjiinsä: koppa oli esimerkiksi vielä melko pieni ja siro (noin 48 cm pitkä ja 34 cm leveä) ja kitaran kaula varsin leveä ja usein V-profiililla varustettu. Kaulaliitos oli 12 nauhan kohdalla.

Martinin nomenklatuuran mukaan tällaiset kitarat ovat 1- tai 0-kokoiset. Nykyään puhutaan tavallisesti parlour-kitaroista.

Parlour-kitara sopii erinomaisesti sormisoittoon, leveän kaulansa ansiosta. Soundi on hyvin balanssissa, vaikka se voi kuulostaa nykykorville ehkä vähän keskiäänivoittoiseksi.

Tältä Parlour-kokoinen kitara kuulostaa:
sormisoitto

plektralla

****

Ensimmäinen nykyaikainen teräskielinen akustinen oli vuonna 1929 ilmestynyt Martin OM -malli (Orchestra Model). Tunnettu banjon soittaja nimeltään Perry Bechtel halusi vaihtaa kitaraan, mutta toivoi soittimen, jossa oli huomattavasti kapeampi kaula, kaulaliitos 14 nauhan kohdalla sekä enemmän poweria.

Firma otti 000-mallinsa, muutti kaulaliitoksen ja pidensi mensuurin – ja OM-kitara oli syntynyt.

OM-mallin soundi on loistavassa balanssissa, ja kitara sopii hyvin sekä soolosoittoon että lauluäänen komppaamiseen. Myös studiossa OM-kitarat sekä nykyaikaiset 000-veljensä (joilla on 1930-luvulla muutettu kaulaliitos myös 14 nauhan kohdalle) ovat hyviä työkaluja, koska ne eivät ole niin bassovoittoisia kuin monet isommat kitarat.

Esimerkiksi Eric Claptonin Martin-nimikkomalli on 000-kokoinen kitara.

Muuten: joskus tätä koppakoko kutsutaan myös Folk- tai (Grand) Auditorium -kitaraksi.

Tältä Grand Auditorium -kokoinen kitara kuulostaa:

sormisoitto

plektralla

****

Maailman tunnetuin teräskielinen on kuitenkin vuonna 1935 ilmestynyt Martin Dreadnought.

Jo 1910-luvulla Martin rakensi samankaltaisia kitaroita Ditson-merkillä samannimiselle soitinkaupalle, mutta piti niitä itse turhan isona. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kitaristit kuitenkin tarvitsivat isommat ja kovaäänisemmät soittimet isoissa bändeissään, ja Martin kehitti vanhat Ditsonit eteenpäin Dreadnoughtiksi.

Dreadnought- tai D-mallisista kitaroista tuli suurmenestys ja varsinainen kulttuuri-ikoni elokuva-cowboyten ja rockstarojen käsissä.

Soundi on melko kovaääninen ja bassorekisterissä löytyy mukavasti potkua. Yleispätevä kitara siis…

Tältä Dreadnought kuulostaa:

sormisoitto

plektralla

****

Gibson taas tuli kitararakentamiseen ihan eri suunnasta. Orville Gibson (1856 – 1918) otti klassisen viulun rakennusperiaatetta esikuvaksi, ja lähti kehittelemään uudenlaisen kitaran. 1900-luvun alussa hän rakensi ensimmäiset orkesterikitarat, joista Gibson-firman työntekijä Lloyd Loar teki 1920-luvulla sellaisia klassikoita kuin esimerkiksi L-5-mallin.

****

Gibson Guitars kuitenkin alkoi 1920-luvun loppupuolella rakentaa myös ”tavallisia” (Flat-Top) kitaroita.

Vuonna 1942 ilmestyi Gibsonin ensimmäinen oikea klassikko – J-45. Kitara on idealtaan hyvin lähellä Martinin D-mallia, mutta hieman pyöreämmät hartiat (slope-shoulder tai round-shoulder) ja hieman lyhyempi mensuuri antavat Gibsonille lämpimämmän soundin ja hivenen verran pehmeämmän atakin.

****

Vuonna 1937 elokuva-cowboy Ray Whitley tilasi Gibsonilta kitaran, jonka piti olla prameampi ja kovaäänisempi kuin kenenkään muun filmisankarin kitara.

Lopputulos oli Gibson SJ-200 (tai J-200) -malli, josta tuli countryklassikoksi.

SJ-200:n vaahterakoppa kuusikannella on kitaran ison, mutta kuivahkon äänen takana. Myös kaula on vaahterasta, minkä ansiosta atakki on hyvin napakka.

Tältä Jumbo-kokoinen kitara kuulostaa:

Running Man (Badenius/Berka)

****

1950-luvun lopussa Gibson-pomo Ted McCarty kuitenkin halusi myös Gibsonille omia ”oikeita” (kulmikkaampia) D-mallisia kitaroita. Ensikokeilut julkaistiin Epiphone-merkkisinä, esimerkiksi country-aiheinen Frontier-malli.

Kun kerran reaktiot olivat positiiviset, Gibson julkaisi myös omat mallinsa: Hummingbird (1960) ja Dove (1962).

Tässä vielä kaksi Dreadnought-esimerkkiä lisää:

sormisoitto

plektralla

Tanglewoodin pienikoppaiset Parlour-kitarat – myös vasurille

Tyylikäs videotesti Play Musicilta.

Tanglewoodin Parlour-kitarat saa myös Suomessa. Musamaailman valikoimassa ovat esimerkiksi Premier-sarjan TW173 ja TW133.

Tanglewoodin Rosewood Reserve -sarjassa taas on tarjolla B-Band-mikkijärjestelmällä varustettu TRP73VSE, joka on viimeistelty kauniilla tummalla liukuvärityksellä.

Myös vasenkätinen kitaristi voi löytää oman Parlour-kitaransa – Tanglewood TW73VS.

Muistakaa myös lokakuun vasuriviikot!  😀

Frankfurt Musikmesse 2011

________________

Vintage Ibanez -guitars

Vanhoja Ibanezeja

______________________

New Ibanez Talman

Uusi Ibanez Talman

__________________

Trev Wilkinson and his self-tuning Supermatic model; one of the friendliest guys in the business!

Trev Wilkinson ja Supermatic-kitara (talla virittää omatoimisesti); erittäin ystävällinen ja lämminhenkinen britti-legenda!

______________________

A beautifully finished Mayones guitar

Mayones-kitara kauniilla erikoisviimeistelyllä

Tomasz from Mayones with a guitar finished with genuine leaves

Tomasz Mayonesilta ja puulehdillä koristettu malli

_____________________

Lee Sklar, Steve Bailey & Jonas Hellborg

_________________________

A beautiful ESP-guitar

Kaunis ESP-kitara

_____________________________

Colourful Fender Custom Shop Jazz Basses and cost-conscious Ovations

Raikkaita värejä Fender Custom Shopin Jazz-bassoissa sekä edullisissa Ovationeissa

______________________________

New Yamaha Pacificas

Uudet Yamaha Pacificat

___________________________

Flaxwood Hybrid

____________________________

Sampo and Tomi from Amfisound; pieces of art for the discerning shredder

Amfisoundin Sampo ja Tomi; kitarataidetta kitarasankareille

_______________________

Petteri Sariola plays his brand-new custom-made Ruokangas

Petteri Sariola soittaa uudella Ruokangas custom-mallilla

Markus Setzer plays the new Ruokangas Steambass

Ruokankaan uusi Steambass-malli ja Markus Setzer

______________

VGS Guitars is a new marque by GEWA

GEWAn uudet VGS-kitarat saadaan pian myös Suomeen

___________________________________

Bob Taylor, a legend, who is deeply passionate about his work, very knowledgeable in environmental issues and who turned out to be extremely generous with his time. Thank you, sir!

Bob Taylor on legenda, ja hän selvästi rakastaa työhönsä. Hän on hyvin perillä luonnonsuojeluasioista ja hän antoi minulle spontaanisti yllättävän pitkän haastattelun. Kiitos!

__________________________________________

Levy-straps with Beatles-lyrics

Beatles-aiheisia Levy-kitarahihnoja

__________________________________________

Neon-coloured bass strings

Bassokielet kaikissa väreissä

_________________________________

New Gibson Melody Makers

Uusia Melody Maker -malleja Gibsonilta

___________________________

OK – here’s a picture for you drummers out there   😉

Tässä yksi kuva rumpaleille   😉

______________________________________

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑