TC Electronic BH250 @ Soundtools.fi
TC Electronic BH250 & Uriah Duffy
Testipenkissä: TC Helicon Mic Mechanic
Kitaristi, basisti, rumpali ja kosketinsoittaja, jokainen heistä on oman soundinsa herra. Laulaja taas lähetetään pelkästään mikrofoni kädessä lavalle, ja hän jättää laulusoundin täysin miksaajan (pikkukeikoissa siis usein toisen bändikaverin) armoille. Uusi TC Helicon Mic Mechanic -pedaali antaa nyt myös laulajalle mahdollisuuden muokkaamaan itse oman soundiansa.
****
TC Heliconin Mic Mechanic (169 €) on kitarapedaalin kokoinen kokonaisratkaisu lauluäänen muokkaamiseen, ja se sisältää laadukkaan mikrofonivahvistimen phantom-syöttöllä, Tone-osaston, kromaattisen vireenkorjauksen sekä kahdeksan kaiku- ja viive-efektiä. Mikkimekaanikko ei toimi paristoilla vaan 12 voltin virtalähdöllä, joka kuuluu hintaan.
Kaikki liittimet löytyy laitteen etupuolesta: XLR-tulo mikrofonille, XLR-lähtö mikseriin, liitin virtalähteelle, sekä usb-portti firmware-päivityksiä varten.
Kun kaikki on kytketty valmiiksi täytyy ensin säätää mikrofonin tulosignaali sopivaksi. Jämäkän metallikotelon vasemmasta kyljestä löytyy Mic Gain -säädin tätä varten.
Tulosignaalin teho on sopiva, kun oikeassa yläreunassa sijaitseva merkkiledi palaa laulamisen aikana vihreanä, ja signaalipiikeissä välillä oranssina. Punainen valo tarkoittaa, että signaali on liian kuuma, mikä voi aiheuttaa signaalin säröytymistä.
Pedaalin Tone-osasto on adaptiivinen, mikä tarkoittaa, että sen eri osat säätävät omatoimisesti itse itsensä tulevan signaalin mukaan, silloin kun Tone-kytkin on painettu päälle. Tone-ketju koostuu EQ:lta, kompressorilta, de-esseriltä (efekti, joka vähentään s-kirjaimen terävää sihinää) ja kohinaportilta.
TC Heliconin vireenkorjaus toimii kromaattisesti – laite analysoi laulun virettä ja virittää signaalia tarpeen mukaan lähimpään puoliaskeleen. Correction-säätimellä säädetään kuinka rankasti vireenkorjaus ottaa asiat haltuunsa. Nollassa vireenkorjaus on kytketty pois päältä, kun taas 50 prosentilla korjaussoftan ote on mieto ja mahdollistaa vielä vahvaa vibratoa laulettaessa. Täysillä Correction-automatiikka yrittää naulata kiinni jokainen signaali tarkasti lähimpään puoliaskeleen, ja ääni muuttuu selvästi epäluonnolliseksi – mikä on sekin joskus toivottu efekti.
Viimeinen efektiosasto ennen mikserilähtöä on kaiku- ja viiveprosessori, joka tarjoaa yhden Style-valintakytkimen efektivalintaa varten, sekä yhden Dry-Wet-säätimen. Viive-efektien delayaikaa pystyy asettamaan jalkakytkimellä (Tap Tempo) ja myös toistojen määrään voi vaikuttaa käyttämällä Tone-painiketta ja Dry-Wet-säädintä.
Yksi lisäherkku on tarjolla TC Helicon MP-75 -mikrofonin käyttäjille: kun oikeassa kyljessä oleva Mic Control -nappi on painettu sisään, voi kytkeä pedaalin suoraan mikiltä päälle ja pois.
****
Yksi TC Helicon Mic Mechanic -pedaalin suurista eduista on laitteen helppokäyttöisyys. Tässä ei tarvitse säädellä loputtomiin parametreja ja asetuksia, vaan muutama minuutti riittää pedaaliin tutustumiseen ennen varsinaista käyttöönottoa tositilanteessa.
Kokeiluni perusteella voin vain todeta, että Mic Mechanicin Tone-osasto toimii positiivisella tavalla huomaamatta. Automatiikka ottaa suvereenisti tilannetta haltuunsa ja korjaa kaikki soundilliset ongelmakohdat sellaisella tavalla, että lopputulos kuulostaa terveeltä. Laulussa on hohtoa ja potkua juuri sopivasti.
Pedaalin vireenkorjaus ei tee huonosta laulajasta kultakurkkua, mutta maltillisesti käytettynä (Correction-säädin jossain 50:n ja 70:n prosentin välillä) se parantaa selvästi myös hyvän laulajan virettä.
Correction-säätimen vääntäminen täysille voi tehdä laulajalle myös kepposen, koska laite toimii pysyvästi kromaattisesti, eikä sävellajin tai skaalan määrittäminen – kalliiden laitteiden tavoin – ole Mic Mechanicissa mahdollista.
****
Tässä saman laulupätkän A/B-vertailu. Äänitin laulun samanaikaisesti kahdella Samson C02 -mikrofonilla, joista yksi meni suoraan sekvensserille ja toinen Mic Mechanicin kautta. Käytin pedaalin kaikkia efektejä – kaiku oli Hall-tyyppi ja vireenkorjaus noin 60:ssä prosentissa:
****
Koko muokkausprosessi vie luonnollisesti hieman laskenta-aikaa, josta syntyy pieni latency-viive. Mic Mechanicin latency on riittävän lyhyt, ettei viiveestä syntyisi fraseerausongelmia.
Parhaiten viiveen kuulee silloin, kun laittaa sekä suoran että prosessoidun raidan samanaikaisesti päälle. Tässä on suora laulu oikeassa ja Mic Mechanicilta äänitetty signaali vasemmassa kanavassa:
Mic Mechanic vas. + suora oik.
****
Kuten sanottu, toivotonta epävireistä ulinaa ei pysty muuttamaan Mikkimekaanikollakaan hittibiisiksi:
****
Tältä kaiut ja viiveet kuulostavat (muutin viiveajat Tap Tempo -toiminnalla):
****
Minun mielestäni TC Heliconin Mic Mechanic on oiva apuväline paljon keikkailevalle laulusolistille, joka haluaa ottaa oman laulusoundinsa haltuun. Mic Mechanic on helppokäyttöinen työkalupakki solistille, vaikka se ei luonnollisesti pysty taikomaan loistosuoritusta tyhjästä. Laadukkaalle Tone-osastolle, kaiuille ja viiveille löytyy lavalla aina työtä, ja maltillisesti käytetty vireenkorjaus toimii ikäänkuin turvatoimintona satunnaisia lipsahduksia varten.
****
TC•Helicon Mic Mechanic
169 €
Maahantuoja: Soundtools
****
Plussat:
+ hinta
+ mikrofonivahvistimen laatu
+ efektien soundi
+ Tap Tempo
+ phantom-syöttö
+ helppo käyttää
Miinukset:
– vireenkorjaus kiinteästi kromaattinen
Testipenkissä: Carvin VL300 Legacy 3
Tämä juttu on ilmestynyt alun perin ilmaisessa SoundCheck-nettilehdessä, jossa voi ladata myös PDF-version artikkelista.
****
****
Steve Vain ja Carvinin pitkän yhteistyön tuorein hedelmä on kompakti kolmikanavainen nuppi.
****
Carvin VL300 Legacy 3 (1.495 €) on rakennettu vankkaan, kokonaan metallista valmistetuun koteloon, mutta on silti yllättävän helppo roudata, kompaktin kokonsa ja alhaisen painonsa (13 kg) ansiosta. Lisävarusteena saatavilla kulmaraudoilla voi nupin jopa sijoittaa kätevästi laiteräkkiin.
Standardiväritys on maitokahvin ruskea, mutta lisävarusteena voi saada myös vaaleanvihreän yläosan nuppiin (”Vai Green”).
Etuvahvistimessa on neljä 12AX7-putkea, kun taas päätevahvistimen tehdasvarustus muodostuu neljästä EL34-mallista. Takapaneelin bias-kytkimen ansiosta päätevahvistinputket voi vaihtaa ongelmitta myös 5881- tai 6L6GC-tyyppisiin, jos haetaan enemmän Fender- tai Mesa Boogie -tyylisiä soundeja.
****
Carvin Legacy 3 on kolmikanavainen nuppi, joka onnistuu tarjoamaan melko laajan kattauksen erilaisia soundeja.
Ykköskanava on varattu kokonaan puhtaita soundeja varten, ja se tarjoaa volume-säätimen lisäksi kolmikaistaisen taajuuskorjaimen, sekä Presence-kytkimen.
Kakkos- ja kolmoskanavalla on kummallakin omat säätimet gaineille (Drive), volumelle ja preesensille, mutta kolmialueinen EQ on yhteinen. Kolmoskanavalla on tämän lisäksi vielä painokytkin, jolla voi lisätä vielä gainia.
Kanavia voi vaihtaa joko etupaneelista nappia painamalla tai sitten midillä tai Carvinin omalla FS44M-jalkakytkimellä, joka on maksullinen lisävaruste. Valitun kanavan tunnistaa sekä etupaneelin selkeistä merkkiledeistä että laitteen sisään asennetuista ledivalaistuksesta, joka muuttaa väriään valitun kanavan mukaan.
Master-osasto on sijoitettu ykköskanavan säätimien alle, ja sieltä löytyvät master-säätimen lisäksi vielä jalkakytkimellä valittava boosteri, sekä nupin digikaiun säätö.
Kaiun saa päälle ja pois kanavakohtaisesti – nuppi muistaa jokaisen kanavan kohdalla viimeisen asetuksen – mutta kaiun signaalitasoa ei voi tallentaa. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska särökanavissa kaiun signaalitaso on säädetty valmiiksi selvästi alhaisemmaksi kuin ykköskanavassa.
Bias-kytkimen lisäksi Legacy 3:n takapaneeli tarjoaa vielä muita kytkimiä ja liittimiä, joilla nuppia saa sulautettua sujuvasti omaan signaaliketjuun.
Carvinin kaiutinlähtöjen impedanssin voi valita kolmiasentoisella kytkimellä (neljä, kahdeksan tai 16 ohmia), samoin vahvistimen päätetehon (15, 50 tai 100 wattia).
Linjalähdön lisäksi nuppi tarjoaa peräti kaksi efektilenkkiä, joista yksi (Effect Loop) on sijoitettu perinteisellä tavalla etuvahvistimen ja master säätimen väliin, kun taas toinen (Master Out – Power Amp In) sijoittuu master-säätimen ja päätevahvistimen välille.
****
Testasin Carvin Legacy 3 -nupin vaahterakaulaisella Fender Stratocasterilla ja Hamer USA Studio Custom -kitaralla Zilla Cabsin 2 x 12” -kaapin kautta, ja tulokset puhuvat hyvin selkeää kieltä – tässä on kyseessä pro-luokan vahvistin.
Pidin kovasti siitä, että Steve Vai -mallista löytää mutkattomasti haluamansa soundit, ilman että vahvistin pakottaisi soittajaa liikaa yhteen tiettyyn suuntaan.
Legacyn puhdas kanava on erittäin lähellä omaa ihanne-clean-soundia – sointi on lämmin, avoin ja putipuhdas. Kimaltava diskantti lisää kauniisti helmeilevän klikin jokaisen nuotin atakkiin, ilman häiritsevää purevuutta. Ykköskanavan taajuuskorjaimet toimivat musikaalisella tavalla.
Kakkos- ja kolmoskanava lähtevät soundillisesti samalta kermaisesti yliohjautuvalta viivalta, ja Drive-säätimen alkumetreillä crunch-soundin saa mallikkaasti myös hyvin puhtaaksi ruuvaamalla kitaran volume-säätimen pienemmälle.
Oman Presence-säätimen lisääminen kummallekin särökanaville on mainio apuväline, jos halutaan saavuttaa samalla särön määrällä kaksi erilaista soundia.
Lisäämällä gainia säröön astuu yhä voimakkaammin esiin myös kauniisti laulava paksu kompressio, joka toimii loistavasti Steve Vai -tyyliseen sooloiluun ja kitara-akrobatiaan. Nu-Metal-kitaristeille voi toki olla hieman vaikeaa saada tästä nupista riittävän brutaalia ja tarkkaa atakkia matalaan riffailuun, tällaiseen touhuun tämä Carvin ei yksinkertaisesti ole suunniteltu. Mutta Steve Vain jalanjäljissä kulkevalle kitarasankarille Legacy 3 luo loistavat perusteet oman soundin löytämiselle – myös tehokkaan EQ-osaston ansiosta.
Tässä muutama esimerkkisoundi:
Fender Stratocaster – kanava 1
Fender Stratocaster – kanava 2
Fender Stratocaster – kanava 3
Hamer Studio Custom – kanava 1
Hamer Studio Custom – kanava 2
Hamer Studio Custom – kanava 3
****
Carvin Legacy 3 on laatupeli, joka sopii mainiosti sekä lavalle että studioon. Paljon keikkailevalle kitaristille nupin keveys, sekä mahdollisuus laittaa vahvistin räkkiin ovat erittäin tervetulleita ominaisuuksia. Tehon puolitus tai sen pudottaminen jopa vain 15:lle watille mahdollistavat Carvinin käytön monissa eri paikoissa, tilanteissa ja kokoonpanoissa, ilman että oma soundi kärsisi.
Legacy 3 soveltuu Vai-tyylisen kitarataituruuden lisäksi myös monille muille musatyyleille, joissa arvostetaan Carvin-nupin laadukkaita soundeja ja kolmen kanavan tuomaa monipuolisuutta.
****
Carvin VL300 Legacy 3
1.495 EUR
Maahantuoja: Vantaan Musiikki
****
Plussat:
+ työnjälki
+ paino
+ koko
+ soundi
+ monipuolisuus
+ kaiun soundi
Testipenkissä: Zoom MS-50G
****
Japanilaisen Zoomin 9000-sarjan tuotteet olivat 1990-luvulla maailman ensimmäiset huippukompaktit multiefektit kitaralle. Uusi Zoom MultiStomp MS-50G (suositushinta 99 €) jatkaa tätä perinnettä mahduttamalla ison G5-pedaalilaudan (testattu heinäkuussa) digitaalista mallinnusteknologiaa perinteisen pikkuefektin koteloon.
****
Uskomatonta, mutta totta – pikkuloota tarjoaa 50 vapaasti editoitavaa ohjelmapaikkaa, ja jokaisessa efektiohjelmassa (patch) voi ketjuttaa jopa kuusi efektiä peräkkäin. Tarjolla on 55 eri efektityyppiä kompressoreista modulaatioefekteihin ja säröpedaaleista vahvistinmallinnuksiin. Myös kunnon viritysmittari löytyy MultiStompista.
Zoom MS-50G:n metallinen kotelo ja jalkakytkin tuntuvat hyvin kestäviltä. Säätimet on asennettu kynnyksen taakse, siten ettei niihin vahingossa osu kengänpohjalla.
Pedaalissa on kaksi lähtöä, koska sitä voi käyttää joko mono- tai stereofonisena. MultiStompissa ei ole lainkaan kuulokelähtö, sillä se on tarkoitettu puhtaasti lattiaefektiksi livekäytössä tai kytkettäväksi äänikorttiin tai mikseriin studiokäyttöä varten.
Pikku-Zoomi saa käyttövirtansa kahdesta AA-paristosta, joilla luvataan noin seitsemän tunnin yhtäjaksoista soittoaikaa. Virtalähteen (ei kuulu hintaan) käyttö on kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto, ja kun kerran laite on sähkösyötössään Boss-standardiin yhteensopiva, ei tule ongelmia pedaalilautojenkaan virtalähteiden kanssa.
MultiStompin etureunasta löytyy myös USB-portti, joka mahdollistaa laitteen firmewaren päivittämistä.
****
Zoom MS-50G:n efektiohjelmia voi käyttää kahdella eri tavalla:
Ensimmäinen tapa on valita yksi haluttu efektiohjelma, jonka jälkeen pystyy siirtämään navigointinäppäimillä siihen yksittäisiä efektejä, joita haluaa laittaa soiton aikana päälle ja pois MultiStompin jalkakytkimellä (esimerkiksi efektiketjun särö tai chorus). Laite muistaa omatoimisesti jokaisen efektiohjelman kohdalla, mikä yksittäinen efekti oli viimeiseksi valittu päälle/pois-kytkettäväksi, ja tuo efektiketjun seuraavalla kerralla jälleen samalla tavalla näkyviin.
Toinen tapa on käyttää Zoomia A/B-tilassa. A/B-tilassa valitaan ohjelmalistalta niitä efektiohjelmia, joita halutaan käyttää, asettamalla niille järjestyksen kirjaimilla (esimerkiksi: ”SynthStar: A”, ”AsiaPalace: B”, ”PitchDist: C” jne.). Valinnan jälkeen jalkakytkimen polkaisu vaihtaa yhdestä ohjelmasta seuraavaan järjestyskirjainten aakkosjärjestyksessä. Viimeisen efektiohjelman kohdalla hypitään kytkinpolkaisulla takaisin valittujen ohjelminen alkuun.
****
Hyvin kompaktissa efektilaitteessa täytyy aina ensin oppia laitteen käyttölogiikka, koska yleensä runsaat ominaisuudet ja parametrit ovat ohjailtavia rajoitetulla määrällä painikkeita ja säätimiä. Lyhyen tutustumisajan jälkeen Zoomin MultiStompilla tulee kuitenkin erittäin hyvin toimeen, sen loogisen käyttöliittimen ja hyvän graafisen toteutuksen ansiosta.
Erinomainen Effect Chain -näkymä auttaa suuresti hahmottamaan jokaisen efektiohjelman signaalitietä. Virtuaalisen magneetin avulla voi muuttaa yksittäisten efektien järjestystä ”nostamalla” niitä ja siirtämällä niitä yhdestä paikasta toiseen.
****
Pienestä koostaan huolimatta on Zoom MS-50G MultiStomp firman G-sarjan kitaraefektien täysikasvuinen jäsen. Vaikka pikku-Zoomi ei tarjoa kaikkia isoveljiensä – G3 ja G5 – hienouksia ja myös sen efektien määrä on hieman supistettu, on tässä tarjottujen efektien runsaus ja soundin laatu suorastaan ällistyttävä. Perinteisen lattiaefektin hinnalla saadaan tässä siis laadukas multiefekti, joka vie kuitenkin vain yhden pedaalin verran tilaa.
****
Äänitin Zoom MS-50G:llä ja yhdellä sähkökitaralla (Tokai SG-75) Youtube-videon kaikki kitaraosuudet:
Muita soundiesimerkkejä lainasin tällä kertaa Kitarablogin aiemmista Zoom G3- ja G5-jutuista:
Fender Stratocaster – detune – delay
Fender Stratocaster – dirty Tweed – tremolo
Tokai LC-85 – fixed wah – Marshall-type
Tokai LC-85 – phaser – Blackface-style
****
Zoom MS-50G MultiStomp
suositushinta 99 €
Maahantuoja: Studiotec
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ soundi
+ kompakti
+ helppokäyttöinen
+ monipuolinen
Puoliakustinen uutuusmalli: Godin Montreal Premiere
Uusi Godin Montreal Premiere on yhdellä soololovella varustettu puoliakustinen sähkökitara.
Koppa on rakennettu kirsikka/kuusi-vaneriyhdistelmästä. Palisanteriotelaudalla varustettu kaula taas on veistetty mahongista.
Tune-o-Matic-tyylinen talla on Graph Techin uusi ResoMax-malli, jonka valmistetaan uudesta sustainea lisättävästä metalliseoksesta.
Montreal Premieren mikrofonit ovat Godinin omia humbuckereita. Malli on saatavilla myös aidolla Bigsbyllä varustettuna.
****
Lisätiedot: F-Musiikki
****
Video by Alexei Severinets.
Turenki Tonefest 2012
Mad Professorin (ja Turenki Recordsin) Harri Koski ja hänen tiiminsä ovat laittaneet meille tänä vuonna entistäkin herkullisemman kattauksen suomalaista soitinrakennustaitoa.
****
Kumu-rummut ovat esillä kokeiltavaksi ja kuuntelevaksi, esimerkiksi Jaska Lukkarisen soittamana.
****
Kitarakuun Seppo Kaskenmäki esittelee mm. firmansa maahantuomia Magneto-kitaroita ja Klein-mikrofoneja.
****
Marko Karhu ja Mad Professorin tuotteita.
****
IKATA:lla on myös oma ständi, jossa voi kokeilla opiskelijoiden kitaroita. Tässä Rainer Lorenz ja hänen itse rakennettu puoliakustinen sähkökitaransa.
****
Tamperelainen Halla Custom Instruments on erikoistunut sähkökitaroihin ja -bassoihin. Ville Mattila on yrityksen luova pää.
Halla Custom Instruments valmistaa myös omat mikrofonit.
****
Amfisoundin Sampo Leppävuori ja firman tuotannon äärilaidat – Rock-virtuoosin mehevä lavakitara ja Rockabilly-henkinen kaunotar.
****
Myös virolaiset Romu-vahvistimet voi kokeilla Turengissa.
****
HOS Guitarsin Henry Salo pitää Erja Lyytisen sähköresonaattorikitaraa sylissään.
****
Juho Mannisen Manninen Custom Instruments on uusi tuttavuus Loimaalta.
****
Flaxwood-kitarat saa nyt myös rakennussarjoina.
****
Flaxwoodilta tuttu Veijo Rautia rakentaa jälleen kitaroita ja mikrofonia myös omalla nimellä.
****
Taito-Finlandian tuore voittaja, Juha Ruokangas, on ollut koko lauantaina huomion keskipisteenä.
Ruokankaan 12-kielinen Mojo-malli on erittäin tyylikäs tapaus.
****
Rosenblad Guitarsin prototyypissä käytetään kennorakenteista tuplakanta.
****
Custom Shopin uudet omistajat – Kimmo Aroluoma ja Jani Marjoniemi – esittelevät mm. firman efektipedaaleja ja kustomoituja efektilautoja.
****
Oakbridgen Jouni Järvinen ja firman kiinteällä tallalla varustettu mandoliinimalli.
****
Soitinpaja JaSeSoin Ari-Pekka Paasosella oli jälleen kerran esillä monta upeaa soitinta.
****
Jarno Salo (Salo Pickups) ja puulla päällystetty Rough Boy -mikrofoninsa.
****
Mikki House-mikrofoneja ja -testisoittimia.
****
Finlandia Instruments Hämeenlinnasta tarjoaa laajan skaalan erilaisia kielisoittimia. Teemu Järvinen esittelee firman lankkuakustista kitaraa.
****
AJL-Guitarisin osastolla soitetiin kuumaa mustalaisjazzia – Hot Club de Finlande feat. Olli Soikkeli.
Soitinrakentaja Ari-Jukka Luomaranta on myös loistava kitaristi.
****
Tonefest jatkuu vielä huomenna!
Review: EBS Classic Session 30
EBS Sweden’s latest product – the Session 30 – is the company’s smallest bass combo to date, and meant for practicing, recording and home use.
****
The diminutive and lightweight EBS Classic Session 30 (current price in Finland approx. 169 €) is part of EBS’ Made-in-China Classic-series.
As its name suggests, the Session 30 offers 30 Watts of rms-power.
Its eight-inch speaker sits in a front-ported baffle. The stylish grille cloth is attached in a traditional way using velcro.
The combo’s back is fully closed. EBS have added a separate grounding point next to the power connector, which may come in handy in the studio for combatting mains hum.
The Session 30 weighs just under nine kilos, so it is very easy to carry around by its top handle.
The control panel comprises of four control knobs – with a peak indicator next to the gain control.
For practicing, EBS have added a mini-jack, so you can connect an mp3-player, as well as a full-sized headphones output.
A very rare feature in this price range is the combo’s balanced XLR-output, which makes the Session 30 handy as a studio DI-box with its own monitor. Using the Ground Lift -switch enables you to break possible earth loops safely.
****
It would be completely unrealistic to expect a mighty roar from such a tiny bass combo.
But I must stress that the EBS Classic Session 30 really delivers the good in terms of its sound quality. This isn’t a murky-sounding piece of junk, but a great little tool – regardless of its very fair price.
This little ’un delivers genuine EBS Classic Series -tone at levels fit for tuition and home use. The bass register is warm, the mid-range tone clear, and the top end has a nice, soft silkiness to it.
The eight-inch speaker and small cabinet will show you the white flag, if the combo is taken to its limits, by vibrating and buzzing, but used sensibly, the EBS Session 30 holds its own nicely.
The combo’s XLR-output works great, and sends a healthy, pristine signal to your console or sound-card.
In my opinion, the EBS Classic Session 30 is a fine little practice amp and a handy tool in the small project studio.
****
The sound bites were recorded by mixing the combo’s DI-signal with the sound picked up by a condenser mic placed in front of the speaker:
****
EBS Classic Session 30
169 €
Finnish distributor: F-Musiikki
****
Pros:
+ value-for-money
+ size
+ weight
+ sound
+ DI-output
****
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 