Vox Amplification have given their headphone practice amps a new twist by taking their successful AmPlugs and transplanting them directly into a pair of quality headphones. So now they give us the Vox AmPhones (current street price in Finland approx. 120 € each), made in co-operation with Audio-Technica.
At this moment the AmPhone-range comprises three guitar models – the white and grey AmPhone Twin, the silver/brown AmPhone AC30, as well as the none-more-black AmPhone Lead – plus…
…a red and black AmPhone-model tailored for use with electric bass.
In standard headphone use the Vox AmPhones naturally don’t require batteries. The headphone amp, on the other hand, runs on a pair of AAA-batteries, which are inserted into the right side headphone.
All of the Voxes are equipped both with a mini phone jack, as well as the standard size counterpart.
The headphone amp’s electronics and corresponding controls have been fitted into the left side can. Next to the power switch you will find the effect control, along with a mini auxiliary input jack.
The guitar AmPhones offer three different effects along the control’s travel – chorus, delay and reverb – as well as effects off. At the point where one effect changes to another you will hear a small chirping noise as an audible pointer, which is a cool way to do it. Modulation and delay times are fixed, but Vox have managed to come up with workable compromises. The effects sound very nice.
The AmPhone Bass model has a compressor as its sole effect, with the control adjusting the amount of compression, and thus the loudness of the signal. The compressor has been designed specifically for bass use, and works surprisingly well.
On the other side of the lead, all Voxes feature gain, tone and volume controls.
****
The Vox Amphones are comfortable headphones, and are still pretty lightweight, in spite of the added batteries and electronics hidden inside.
Producing the AmPhones in co-operation with a renowned maker, such as Audio-Technica, has really paid off, as the headphones sound very good. Personally, I would like to see slightly more substantial, tougher leads on the Voxes, but the AmPhones work just fine regardless.
The practice amps will run about 16 hours on fresh alkaline batteries for the guitar models, and up to 20 hours for the bass model.
To my ears the AmPhones’ guitar (and bass) sounds are even better than what the AmPlugs have to offer:
The Twin model has just the right kind of top end chime in clean settings, as well as charming filth when driven hard. The AmPhone AC30 has more clean bite, as well as bags of gain for all those Brian May -style escapades. And it surely comes as no surprise that the AmPhone Lead is a dead ringer for a Marshall stack. Even getting a punchy bass tone going is really easy with the AmPlug Bass – something you can’t take for granted with headphones!
I must say I feel that the Vox AmPhones are an even more exciting product than the company’s very successful AmPlugs, because the headphones offer you a real all-in-one piece of equipment. You’ve got a great headphone amp and a decent pair of cans all rolled into one easy-to-use product. Now you can switch from listening to music to practicing without skipping a beat – that’s handy in my book!
At last year’s Frankfurt Musikmesse Blackstar launched their ID-series of programmable guitar amps. Now these amps are finally available in Finland.
The new series is a first in Blackstar’s product range – guitar amps without any valves. These are the company’s first digital modelling amps, and Blackstar being Blackstar, they’ve come up with a couple of exciting new features for the occasion.
****
The Blackstar ID:60TVP (current price in Finland: 499 €) is a mid-size, 60 Watt guitar amp, equipped with a single 12-inch speaker.
The compact combo’s cabinet is covered in a black, leather-like vinyl, and sports black plastic corner protectors.
The ID:60TVP’s back is almost completely closed, which no doubt helps with achieving authentic stack tones.
Blackstar use their own Blackbird-series speakers for the ID-series, which are made under license in China, just like the amps themselves.
One downside to valve amplifiers has always been their substantial weight. The ID:60TVP has no such problems – it weighs in at only 18 kilos, which makes it relatively easy to lift and carry.
Behind the Blackstar’s stylishly restrained exterior there’s some lightning-fast digital signal processing at work. The combo is also equipped with a very generously-sized patch memory, which stores a whopping 128 patches.
The front panel only gives you access to the first 12 patches, however, so if you want to take advantage of all of the combo’s possibilities, I’d recommend buying the optional four-button footswitch unit (the ID:FS-10).
The front panel’s left half deals with the combo’s preamp. The three-band EQ is enhanced by Blackstar’s patented ISF-control, which lets you change the amp’s character from British to American, with many cool in-between settings.
The Voice rotary switch offers you six different amp models as raw materials for your own patches.
Thanks to its USB-connector the ID:60TVP can also be used as an external soundcard for recording your guitar tracks direct, as well as for re-amping already recorded, dry material.
With Blackstar’s own editor software you can access all of the amp’s parameters. Additionally, it also provides a very nifty phrase trainer for practicing.
The front panel’s right half is reserved for the combo’s effect and master sections, as well as Blackstar’s revolutionary TVP-function.
Up to now, most modelling amps have centered their sounds on combining a modelled amp with a cabinet model.
Blackstar’s approach is a little different, by adding a dedicated power amp modelling section into the mix. The TVP-selector (TVP = True Valve Power) gives you access to eight different virtual power amp valve types.
A physical power amp valve doesn’t just amplify the amp signal in a tonally neutral way, acting more like a multiband master compressor instead. Different valve types react differently to the same signal, resulting in different amounts of compression, as well as different frequency curves.
Power amp valves play an important part in the overall tone and punch of a genuine valve amp – they’re a huge part of what we call an amp’s character. Now Blackstar have addressed this issue and come up with a way to let the player choose between different power amp characteristics in a quick and easy manner.
The ID:60TVP’s effects section offers you the most important guitar effects and is easy to use.
There are four modulation effects to select from – chorus, flanger, phaser and tremolo – as well as the same amount of different delay and reverb types, respectively. Synchronising effects to your music is easy by using the Tap Tempo button (or the IF:FS10 board).
You will find an excellent speaker-emulated line level output on the ID:60TVP’s back panel, along with an auxiliary input, a MIDI IN socket, and the jack for the footswitch unit.
The combo sports a solitary speaker output.
****
Blackstar’s ID:FS-10 (current price in Finland:72,60 €) is a four-button footswitch unit for use with ID-series amplifiers.
Using the footswitch unit will give you access to all of the combo’s 128 patches, and you’ll be able to switch effects on and off on-the-fly. Furthermore, using the built-in tuner is far easier with the footswitch unit.
****
In my view, the Blackstar ID:60TVP’s TVP-feature puts it head and shoulders above its direct competitors. True Valve Power clearly raises the bar for what a great modelling amp should sound like.
With TVP disengaged the Blackstar combo sounds quite good already, but it still lacks most of a good valve amp’s punch and multidimensional impact. The tones are like quality snapshots of the genuine article.
When you press the TVP-button the amp really springs to life and jumps into turbo mode. The tones become exciting and inspiring, and suddenly there’s that depth and the interaction between the player, his/her instrument and the amp that is missing from many lesser designs.
And yes, there are – sometimes dramatic – differences between the virtual power amp valves in their behaviour, which mimic their physical counterparts surprisingly faithfully. Thanks to the TVP-feature Blackstar’s ID-series manages to offer modelling guitar amps, which feel and sound ”real”, and which are imbued with a genuine valve amp’s sheen and punch.
Combining the different options brought to the mix via the Voice and TVP selectors, the fine EQ-section, the ISF-function, as well as the quality effects on offer leaves the player with a real wealth of fantastic guitar tones for final fine-tuning using the master section’s Resonance and Presence controls.
Due to their feature-packed nature, I’d recommend taking your time to get to know any ID-series amplifier thoroughly, so you can really take advantage of all the goodies on offer here.
In my opinion Blackstar have landed a bull’s eye with the ID:60TVP. The company have really put all their valve amp experience to good use, managing to come up with a revolutionary concept in digital modelling guitar amps.
Yamahan suosittu THR-harjoitusvahvistimien perhe on hiljattain saanut kolme uutta jäsentä:
Messinginhohtoinen THR5A on viisiwattinen pikkukombo akustiselle kitaralle, joka on varustettu mm. mikrofonimallinnuksilla.
Yamaha THR10 on saanut kaksi rinnakaismallia, joista musta THR10C on tarkoitettu 1960- ja 70-luvun Rock- ja Blues-klasikkosoundien ystäville, kun taas armeijanvihreän THR10X:n erikoisalaa ovat Hard Rock-, Metal- ja Thrash-genrejä.
****
Koko THR-malliston pääpiirteet ovat yhteisiä:
Komboilla on kestävä kotelo taitetusta metallista, sekä muovista. Vahvarien tyylitelty ulkonäkö on saanut selviä vaikutteita high end -audiolaitteista.
Kaikissa THR-komboissa on sisäinen viritysmittari.
Kaikissa THR:eissä on sisäänrakennettu usb-äänikortti. Komboja voi käyttää sekä kitararaitojen tietokonepohjaiseen äänittämiseen (Steinberg Cubase AI kuuluu hintaan) että muusiikin kuunteluun.
Yamahan THR Editor -softalla pystyy usb:n kautta myös ohjelmoimaan oman THR-kombonsa. Softalla pääsee käsiksi myös muutamaan ”piilotettuun”, sisäiseen parametriin (esimerkiksi kohinaportin asetuksiin), sekä THR5A:n tapauksessa myös lisäefekteihin.
Yamaha-komboja voi käyttää myös AA-paristoilla. THR5A:ssa paristolokero sijaitsee laitteen takaseinässä…
…kun taas THR10-malleissa se on upotettu vahvistimen pohjaan.
Laadukas virtalähde kuuluu luonnollisesti kaikissa malleissa pakettiin.
****
Vaikka Yamaha THR5A (199,99 €) on yksi maailman pienimmistä vahvistimista akustisille kitaroille, on kärpässarjalaiseen kuitenkin mahdutettu pitkä lista ominaisuuksia.
THR5A tarjoaa neljä virtuaalimikrofonia pietsomikrofonilla varustetuille akustisille. Näistä kolme on tarkoitettu käytettäviksi teräskielisten kanssa, ja viimeinen on erikoistunut nailonkielisiin.
Mic Type -valitsimen viimeinen pykälä – EG Clean – on puhtaan kitarakombon vahvistinmallinnus, jonka voi valita silloin, kun haluaa soittaa THR5A:n kautta sähkökitaraa.
Blend-säätimellä voi asettaa pietsosignaalin ja mikkimallinnuksen keskenäistä suhdetta.
Pikku-Yamahan EQ-osasto on yhdellä Tone-säätimellä hyvin pelkistetty, sen sijaan kombo tarjoaa peräti kuutta efektiä. Effect-lohkosta saa joko kompressorin tai choruksen tai sitten yhdistelmän näistä kahdesta. Delay/Reverb-osasto tarjoaa nimensä mukaisesti viivettä, kaikua tai viiveen ja kaiun komboefektiä.
Viiveajan voi säätää kätevästi Tap Tempo -napilla.
****
Vintage-puoleen kallistuva Yamaha THR10C (299,99 €) on hieman THR5A:ta isompi värkki, ja isoveljellä on myös enemmän ominaisuuksia tarjottavana.
THR10C:ssä on viisi vahvistinmallinnusta, joiden nimistä saa jo hyvän vihjeen, millaisia soundeja on odotettavissa.
Niiden lisäksi löytyy basistille myös kelpo bassovahvistinmalli, sekä yksi akustiselle kitaralle tarkoitettu asetus. Neutraali Flat-pykälä taas sopii hyvin esimerkiksi synan vahvistamiseen.
THR10C:n EQ-osasto on kolmialueinen, kun taas efektejä on tarjolla kahdeksan kappaletta. Effect-puolelta löytyy chorus, flanger, phaser ja tremolo, kun taas Delay/Reverb-lohkosta irtoavat nauhakaiun, jousikaiun ja hallikaiun vaihtoehtoja, kuten myös yksi viiveen ja kaiun yhdistelmä.
Kaikissa THR10-malleissa on viisi muistipaikkaa soittajan omia luomuksia varten.
Output-osasto tarjoaa peräti kaksi volume-säädintä – yksi kitarapuolelle ja toinen usb-väylältä (tai Aux-tulolta) tulevalle ulkoiselle signaalille.
****
Pieni, mutta pippurinen Yamaha THR10X (299,99 €) on optimoitu metallimiehille (ja tietysti -naisillekin) sopivaksi.
THR10X:n Amp-lohkosta löytyy peräti viisi erilaista high gain -särökanavaa, joista jokaisella on oma soundinsa, sekä erilaisia luonteita esimerkiksi basson tiukkuudessa tai kompressoinnissa.
Satunnaista heavy-balladihetkiä varten mukaan on mahdutettu myös yksi puhdas virtuaalivahvistin, sekä Bass- ja Flat-asetukset.
Myös THR10X:ssä on kolmialueinen taajuskorjain.
Efektiosastot ovat lähes samat kuin THR10C-kombossa, THR10X:n kirkkaampaa Delay-efektiä lukuunotamatta.
****
Mielestäni on erittäin hienoa, että Yamaha on suunnittellut koko THR-mallistonsa stereofoniseksi, koska nämä kombot toimivat tällä tavoin loistavasti myös lifestyle-lisälaitteina. Stereofonia tarjoaa kitarakäytössä etenkin laajempia kaikuja, mutta erittäin tärkeää se onkin musiikin toistossa.
Yamaha-konsernin pitkä kokemus laadukkaiden hifi-laitteiden valmistajana kuuluu selvästi. Soundi on mehevä, puhdas ja dynaaminen. Pieneltä THR5A-kombolta saa jo huomattavasti paremman musiikkinautinnon kuin tavallisista tietokonekaiuttimista, vaikka stereokuva ei ole niin leveä, eikä bassotoisto niin muhkea kuin THR10-sarjalaisilla. Isojen kombojen soundi taas on todella ällystättävä ja pyyhkii monet pikkustereot pöydältä. Kitaristille Yamahan THR-sarjalaiset korvaavat tyylikkästi mp3-soittimen vahvistinjärjestelmää, samalla kun toimivat laadukkaina kotivahvistimina.
****
THR5A
Pienen, elektroakustiselle tarkoitetun vahvistimen järkevyydestä voi toki olla montaa mieltä, kun kotona soitettaessa vahvistinta yleensä ei tarvita eikä haluta. Keikoissa taas Yamaha THR5A:n kokoinen laite on yleensä tehojensa vuoksi melko alakynnessä. Kombon olemassaolon tarkoitus on kenties katusoitossa.
Toisaalta täytyy myöntää, että pikku-Yamahan mikrofonimallinnukset toimivat yllättävän hienosti ja uskottavasti, joten on ehkä luontevinta käyttää THR5A-komboa elektroakustiselle erkoistuneena äänikorttina kotiäänityksissä tai projektistudiossa. Vahvarin mikrofonimallinnukset nimittäin onnistuvat kiitettävästi pietsosysteemin kuivuuden ja suorasukkaisuuden poistamisessa.
Myös pikkukombon efektiosasto toimii hyvin, ja tarjoaa akustiselle sopivimmat efektit.
Ääniesimerkit on äänitetty Zoom H1 -tallentimilla. Käytin Taylor Guitarsin 110CE-mallia:
Mahtavaa meininkiä! En vaihtaisi Yamaha THR10C:n vahvistinmallinnuksista yhtäkään pois – jokainen vahvistintyyppi kuulostaa hyvältä ja vastaa ainakin omat odotukseni siihen.
Myös efektien laatu on hieno sekä modulaatioefektien kannalta että kaikujen ja viiveiden osilta. Jousikaiun mallinnuksessa on onnistettu mielestäni erittäin hyvin.
Kaikki kolme ääniesimerkkiä on soitettu Les Paul -tyylisellä kitaralla:
Pintapuoliset kriitikot väittävät, että kaikki Heavy- ja Metal-soundit kuulostavat samalta moottorisahalta.
Totuus on kuitenkin, että myös Hard Rockissa, Metal-genressä ja Thrashissa käytetään monia eri särösoundeja ja vivahteita. Etenkin keskialueen soinnissa ja basson tiukkuudessa on olemassa monta eri vaihtoehtoa.
Yamahan THR10X on tietääkseni maailman ainoa harjoitusvahvistin, joka on kokonaan omistettu raskaalle musiikille, ja se lunastaa kaikki lupauksensa avokätisesti!
Myös THR10X:n tapauksessa käytin LP-tyylistä kitaraa:
Uudet THR-mallit ovat mielestäni todella hyvä veto Yamahalta. Erikoismalleilla tyydytetään sellaisten kitaristien toiveita, jotka toivoivat tietyille genreille enemmän vaihtoehtoisia soundeja, kuin mihin yleishyödylliset perusmallit – THR5 ja THR10 – pystyvät, mutta ilman että THR-sarjan hyvin toimiva yleiskonsepti muuttuu.
Etsitkö mielenkiintoista vaihtoehtoa ainaisille Stratocaster- ja Les Paul -johdannaisille? Ratkaisu pulmaasi voisi hyvinkin olla Tokai AJG-88 – firman valmiiksi modattu kunnianosoitus Fender Jazzmasterille.
****
Tokai AJG-88 (1.099 €) on pitkällä mensuurilla varustettu ruuvikaulainen sähkökitara.
Soitin on rakennettu vaahterakaulasta, sekä sulavanlinjaisesta, kolmesta vierekkäisestä palasta kootusta rungosta.
Sekä kaulaa että runkoa on viimeistelty vintage-tyylisesti kiiltävällä lakalla: kaulaan käytetään kirkaslakkaa, kun taas runko on saanut ylleen erittäin kauniin kolmivärisen liukuvärityksen.
Yksi selvä parannus esikuvaansa nähden on Tokain nykyaikainen kaularauta, jota voi mukavasti säätää suoraan lavan puolelta.
AJG-88 on varustettu Gotohin laatuosilla – virittimet ovat nykyaikaisia suljettuja malleja.
Palisanteriotelautaan on asennettu 22 medium jumbo -nauhaa. Tokain nauhatyö on ensiluokkaista.
AJG-88:ssa on käytössä perinteinen ruuviliitos, joka on toteutettu japanilaisella tarkkuudella.
Tähän asti Tokai AJG-88 olisi voinut kuvailla suoraksi Jazzmaster-kopioksi, mutta soittimen elektroniikka, mikrofonivarustus, sekä tallaratkaisu tekevät selväksi, että testikitara menee paljon nykyaikaisempaan suuntaan.
Alkuperäisessä Jazzmasterissa on edestä asennettu vibrato sekä keinuva talla, joka toimii oikeastaan vain vintage-tyylisellä kielisatsilla (012 tai isompi) tyydyttävästi. Nykysetillä Jazzmaster-tallan tallapalat usein liikkuvat ja sirisevät, kielet tahtovat hypätä ulos uristaan, ja seurauksena sustain kärsii.
Tokai AJG-88 -kitaralla sellaiset ongelmat eivät pääse edes syntymään, koska soitin on varustettu vankalla Gotoh-tallalla ja -kieltenpitimellä. Viritys pitää ja sustainea riittää tämän ansiosta, riippumatta musiikkigenrestä tai soittotyylistä. Gotohin laadukas parivaljakko kestää mukisematta myös matalat Metal-viritykset.
Jazzmasterilla oli P90-tyylisiä, häiriöherkkiä mikrofoneja, ja sen Jaguar-sisarmallilla parannettuja kapeita yksikelaisia. Molemmissa malleissa oli monimutkainen kytkentä erillisine säädinosastoineen vain kaulamikrofonille.
Epäsuosittujen alkuperäisten ratkaisujen sijaan, Tokai tarjoaa kaksi aitoa Seymour Duncan -humbuckeria – kaulassa Jazz-malli (SH-2N) ja tallan vieressä vintagea tuhdimpaa Jeff Beck -mikrofoni (SH-4).
Elektroniikka on virtaviivaistettu niin, että AJG-88:ssä on tarjolla kolmiasentoinen vipukytkin, sekä master volume ja tone -säätimet.
****
Jos et ole koskaan kokeillut Jazzmaster-tyylistä kitaraa, voin vain suositella Tokai AJG-88:n kokeilemista. Isokokoisen rungon ja erilaisen geometriansa ansiosta soittokokemus on positiivisella tavalla hieman erilainen. Virtaviivaista, 1950-luvun autoista vaikutteita saanutta soitinta on joka tapauksessa erittäin mukava soittaa sekä istuen että seisten.
Kaulaprofiiliksi on valittu mukava, vintage-tyylinen ja keskipaksu ”D”. Erinomaisen nauhatyön ansiosta kielet on voitu säätää erittäin matalaksi (matala E: 1,6 mm, korkea e: 1,0 mm), ilman että kielet rämisisivät häiritsevästi akustisessa soitossa.
Tokai AJG-88:n akustinen ääni on avoin, ja sillä on tiukka bassorekisteri, sekä hyvin viehättävä, hieman ontto keskirekisteri.
Puhtaaseen vahvstinkanavaan soitettuna saa Tokain kaulamikrofonilta kauniita täyteläisiä soundeja, joissa on kuitenkin myös riittävästi diskantin tuomaa hohtoa. Kuten monissa kahdella kaksikelaisilla varustetuissa kitaroissa, myös AJG-88:ssa vipukytkimen keskiasennosta saa soittimen parhaita puhtaita. Keskiasennossa sointi on avoin, ja sillä on kauniisti selkeyttä lisäävää atakkia. Vintagea hieman vahvempi tallahumbuckeri tarjoaa tehonsa lisäksi myös selvästi tiheämpää keskirekisteriä – enemmän kuin käyttökelpoinen clean-soundi, siis, vaikka se ei tarjoakaan F-tyylistä twängiä tai purevuutta.
Tämä Tokai todella tykkää säröstä, ja soittimen humbuckerit tarjoavat erittäin maukkaita Blues-, Rock- ja Metal-soundeja. Tällaista voimaa ja sustainea on tavallisesti turha hakea perinne-Jazzmasterista, mutta AJG-88 on heti valmis kovaan menoon.
Tokai AJG-88 on todella hieno laatukitara Japanista. Se on mielestäni erittäin toimiva sekoitus Fender-tyylisestä ulkonäöstä (ja soitettavuudesta) ja Gibson-tyylisestä soundista, ja se tarjoaa roimasti vastinetta rahelle.
The Rotosound 1960s Reissue Fuzz is a reissue of a legendary effect pedal which originally never made it to full-blown production. The great sound of the few existing pre-production prototypes, their scarcity, and the fact that this pedal has been spotted repeatedly on a certain Mr Jimmy Page’s equipment list have made this fuzz the stuff of legends.
At last year’s Musikmesse in Frankfurt Rotosound announced a limited run of 2,000 Fuzz reissues, assembled by hand at the company’s UK plant.
Rotosound’s Fuzz (current price in Finland349 €) is an old-school guitar effect – meaning it’s huge and built like a tank.
The large casing makes it possible to place the controls well out of your stomping foot’s way.
The major drawback of course is that this Fuzz takes up considerable space on your pedalboard.
One in, one out – no need for anything more.
When Rotosound say ”1960s Reissue” they mean it – the pedal runs on batteries only.
So, you’d better be equipped with a spare 9 V block at your next gig, and better take along the correct screwdriver also!
The sticker on the bottom gives you each pedal’s number in the sequence of 2,000. Quality is guaranteed by the Rotosound chairman himself, Mr Jason How.
Everything is lined up neat and tidy – that’s boutique-level workmanship for you!
This is what Fuzz-anoraks fantasize about: Original NOS germanium transistors are at work here!
Old germanium transistors are famed for their fat clipping tone and musically organic behaviour, sounding less bland and brutal than newer silicone-based designs.
****
The fuzz is the forefather of all overdrive and distortion pedals, and one of the first ever effects available for guitar.
Modern overdrive and distortion effects try to mimic the natural distortion and break-up of valve amplifiers, with a gradual onset, nice harmonics and a good helping of compression.
A fuzz pedal is a much rawer affair, more like the Neanderthal of distortion. A fuzz uses the hard clipping of an overloading transistor to mess up your guitar’s tone. The end result is much more grating and less compromising, more all-or-nothing. A good fuzz has lots of hair on its chest, and it snarls and bites with a good dose of aggression.
In my view, the Rotosound Fuzz clearly belongs in the top echelons of Fuzzdom. Its tone is pleasingly dense, and there’s a nice fat bottom to go with its uncompromising top end.
For a fuzz pedal the Rotosound reacts surprisingly nicely to guitar volume changes. If you keep the Fuzz-control at a moderate level, you will be able to turn down to almost completely clean from your guitar. The Rotosound 1960s Reissue is also reassuringly low on hiss and extraneous noise.
For me the Rotosound 1960s Reissue Fuzz is one of the best fuzzes I’ve ever come across. Yes, its price may be steep, but your money will buy you an instant collectible that sounds even better than it looks. For a fuzz the Rotosound is surprisingly rich on nuances and tonal variations.
Vox Amplification on kehitellyt suositun AmPlug-kuulokevahvistimien perhettä vielä eteenpäin rakentamalla vahvistimensa suoraan laadukkaisiin kuulokkeisiin. Näin syntyivät yhteistyössä Audio-Technican kanssa uudet Vox AmPhonet (katuhinta noin 120 € kpl).
Tällä hetkellä mallisto koostuu kolmesta sähkökitaralle tarkoitetuista malliista – valkoinen/harmaa AmPhone Twin, hopea/ruskea AmPhone AC30, sekä kokonaan musta AmPhone Lead – sekä…
Tavallisessa kuulokekäytössä AmPhonet toimivat luonnollisesti ilman paristoja, mutta kuulokevahvistimet tarvitsevat kaksi AAA-paristoa toimiakseen, joita laitetaan oikeanpuoleisen kuulokkeen paristokoteloon.
Jokaisella Voxilla on sekä minikokoinen jakki että ruuvattava täysikokoinen vastine valmiiksi mukana.
Kaikki AmPhone-kuulokkeiden säätimet on upotettu vasemmanpuoleiseen kuulokkeeseen. Päälle/pois-kytkimen viereen on sijoitettu Effect-niminen säädin, sekä minikokoinen Aux-tulo.
Kitaralle tarkoitetuissa malleissa Effect-säätimen liikeradassa tarjotaan kolme erilaista efektiä peräkkäin. Nämä ovat chorus, viive ja kaiku (sekä pois päältä). Siinä kohdassa, jossa yksi efekti vaihtuu toiseen kuuluu kuulokkeista hiljainen signaaliääni, jotta tiedetään missä mennään. Modulaatio- tai viiveaikoja ei voi säätää, mutta nämä Voxin valitsemat efektit toimivat hyvin, ja kuulostavat terveeltä.
AmPhone Bass -mallin Effect-säädin säätää kompressorin toimintaa vähemmän/hiljaisemmalle – enemmän/kovemmalle -akselilla. Bassomallin kompressori on suunniteltu juuri bassokäyttöä varten, ja se toimii tämän tuotteen puitteissa hyvin kiitettävästi.
Johdon toiselta puolelta löytyy Voxien gain-, tone- ja volume-säätimet.
****
Ihan tavallisina kuulokkeina AmPhonet tuntuvat mukavalta päässä, eikä missään nimessä liian raskailta paristojen ja elektroniikan vuoksi.
Yhteistyö Audio-Technican kanssa on ehdottomasti kannattanut, sillä kuulokkeilla on todella hyvä, positiivisella tavalla neutraali soundi. Itse olisin ehkä toivonnut kuulokkeille hieman paksumpaa (lue: mekaanista rasitusta ehkä paremmin kestävää) johtoa, mutta AmPhonet toimivat näilläkin johdoilla moitteettomasti.
Voxien vahvistinpuolelta saa tuoreilla alkaline-paristoilla noin 16 tuntia käyttöaikaa, ja Bass-mallissa jopa noin 20 tuntia.
AmPhone-kuulokkeiden vahvistinsoundit kuulostavat minusta jopa AmPlugejakin paremmalta: Twin-mallissa on juuri oikeanlaista helmeilevää tuoreutta puhtaissa soundeissaan, ja sen särösoundeissa on sopivasti rosoisuutta. AmPhone AC30 taas on hieman purevampi puhtaissa soundeissaan, ja se tarjoaa ruhtinaalisesti säröä, esimerkiksi Queen-tyylisiä soundeja varten. Lead-malli on – yllätys, yllätys – täysin kuin kotonaan Hard Rockin ja Heavy Metalin genreissä, Marshall-tyylisellä soinnullaan. Jopa hyvän bassosoundin aikaansaaminen kuulokkeissa on Vox AmPhone Bass -mallilla erittäin helppoa, mikä on jo sinänsä aikamoinen saavutus.
Mielestäni Vox AmPhonet ovat jopa parempi idea kuin AmPlugit konsonaan, koska näissä on todellakin kyse all-in-one-laitteista. Kuulokevahvistin ja kuulokkeet ovat nyt samassa paketissa, ja silloin kun ei soiteta Vox AmPhoneja voi käyttää kätevästi kunnollisina kuulokkeina.
Viime vuonna Frankfurtissa esitelty Blackstar ID-sarja on viimein rantautunut myös Suomeen.
Uusi sarja on erikoisuus Blackstarin tuotevalikoimassa – vahvistimet toimivat täysin ilman putkia. Kyse on nimittäin firman ensimmäisistä mallintavista vahvistimista. Blackstar ei kuitenkin olisi Blackstar, jos uuteen sarjaan ei olisi lisätty muutama upouusi, vahvistimille varta vasten kehitelty ominaisuus.
****
Blackstar ID:60TVP (499 €) on uuden sarjan keskikokoinen, yhdellä 12-tuumaisella varustettu, 60-wattinen kitarakombo.
Kombon kompakti kotelo on saanut ylleen mustan keinonahkaisen päällysteen, sekä mustia kulmasuojia muovista.
ID:60TVP:n takaseinä on lähes kokonaan suljettu, mikä parantaa mallinettujen stäkkisoundien uskottavuutta.
Blackstar käyttää ID-sarjassa itse kehitettyjä Blackbird-kaiuttimia, joita valmistetaan – ID-vahvistimien tavoin – lisenssillä Kiinassa.
Paino on yksi putkivahvistimien huonoista puolista. ID:60TVP:llä ei ole siinä suhteessa minkäänlaisia ongelmia – kombo painaa vain 18 kiloa, minkä ansiosta roudaaminen onnistuu hyvin vaivattommasti.
Blackstarin hillityn ulkokuoren takana piilee salamannopea digitaalinen signaaliprosessointi, sekä huikeankokoinen vahvistinpatchien muisti, johon mahtuvat peräti 128 eri patchia.
Etupaneelista pääsee kuitenkin käsiksi ainoastaan ensimmäisille 12 patchille, joten sarjaan yhteensopivan pedaalilaudan (ID:FS-10) hankinta kannattaa jos haluaa saada kombostaan kaikki irti.
Etupaneelin vasemmalta puolelta löytyy kaikki etuvahvistimen säätimet. Kolmikaistaiseen EQ-osastoon on lisätty jo firman putkivahjvistimista tuttu ISF-säädin, jolla voi säätää portaattomasti vahvistimen soinnillista luonnetta Brittityylisestä Amerikanraudan kaltaiseksi.
Voice-kytkin tarjoaa kuusi erilaista vahvistintyyppiä oman patchin raaka-aineeksi.
USB-liittimen ansiosta komboa voi käyttää myös suorana äänilähteenä äänityssoftan kanssa, myös niin, että lähettää valmiiksi äänitettyä kuivaa kitarasignaalia ID:60TVP:n läpi ja äänittää lopputuloksen vapaalle raidalle (ns. re-amping).
Blackstarin editointisoftalla pääsee käsiksi kombon kaikkiin parametreihin, ja se tarjoaa lisäksi myös phrase trainer -osastoa harjoittamista varten.
Etupaneelin oikealta puolelta taas löytyy ID:60TVP:n master-osasto, johon kuuluu Blackstarin TVP-toiminto, kombon efektilohko, sekä master volumen lisäksi Resonance- ja Presence-säätimet.
Tähän asti mallintavat vahvistimet ovat yleensä tuottaneet soundinsa yhdistämällä vahvistinkokonaisuuksia kaappimallinnukseen.
Blackstar tuo nyt TVP-ominaisuudellaan (TVP = True Valve Power) uuden ajattelumallin tähän maailmaan, tarjoamalla käyttäjälle mahdollisuuden valita etuvahvistimen pariksi yhden kuudesta eri virtuaalisesta pääteputkivaihtoehdoista.
Aito putkipääte nimittäin toimii pelkän vahvistamiseen lisäksi myös eräänlaisena monikaistakompressorina. Eri putkityypit reagoivat eri lailla etuvahvistimelta tulevaan signaaliin: jotkut kompressoivat enemmän kuin toiset, ja joidenkin kompressointi keskittyy enemmän tiettyyn taajuuskaistaan kuin toisten.
Tämä ilmiö on erittäin tärkeä seikka aidossa putkisoundissa, jonka ansiosta syntyy vahvistimen oma soundi, karakteeri ja käyttäyttyminen. Blackstar on ensimmäinen valmistaja, joka antaa kitaristin valita vapaasti eri virtuaalipääteputkien välillä.
ID:60TVP:n efektiosasto tarjoaa kaikki tärkeimmät efektit, ja se on erittäin helppo käyttää.
Tarjolla ovat neljä modulaatioefektiä – chorus, flanger, phaser ja tremolo – sekä sama määrä eri viive ja kaikutyyppejä. Efektien tahdistaminen hoituu helposti Tap Tempo -napilla (tai ID:FS-10-pedaalilaudalla).
ID:60TVP:n takapaneelilta löytyy mainio linjalähtö kaiutinsimulaatiolla, linjatulo (esimerkiksi mp3-soitinta varten), Midi-tulo ja jakkitulo pedaalilautaa varten.
Yksi kaiutinlähtö sekä tuuletusritilä täydentävät takapaneelin tarjontaa.
****
Blackstarin ID:FS-10 (72,60 €) on neljällä jalkakytkimellä varustettu pedaalilauta ID-sarjan vahvistimille.
Pedaalilaudalla voi käyttää kaikkia kombon tarjoamia 128 patchiä, laittaa efektejä lennossa päälle tai pois, ja se myös helpottaa huomattavasti sisäisen viritysmittarin käyttöä.
****
Blackstar ID:60TVP -kombon TVP-toiminto nostaa tämän vahvistimen selkeästi muiden digitaalivahvistimen yläpuolelle. True Valve Powerin soundi nostaa mielestäni riman selvästi korkeamalle kaikille mallintaville vahvistimille.
Ilman TVP:tä Blackstarin soundit ovat sinänsä kelvollisia, mutta kuitenkin myös vähän ponnettomia ja kaksiulotteisia – hieman kuin hyviä ”valokuvia” oikeista vahvistinsoundeista.
Painamalla ID:60:n TVP-nappia koko kombo menee kuuluvasti turbo-tilaan, soinnista tulee jännittävää, ja kuvaan astuu kolmas ulottuvuus ja vuorovaikutus soittajan, soittimen ja vahvistimen välillä.
Ja kyllä, virtuaalisten pääteputkityyppien välillä on todellakin suuria eroja sekä niiden käyttäytymisessä että soundin suhteen, ja ne vastaavat hyvin uskollisesti fyysisten esikuvien toimintaa. TVP:n myötä Blackstarin ID-sarja tarjoaa todellakin mallintavia vahvistimia, jotka tuntuvat ja kuulostavat aidoilta, ja joilla on putkivahvistimesta tuttua hohtoa ja voimaa.
Voice- ja TVP-kytkimet, sekä EQ-osaston ISF-säädin tarjoavat valtavasti eri laatusoundeja, joita sitten voi vielä maustaa sopivasti kombon sisäisillä efekteillä ja master-lohkon Resonance- ja Presence-säätimillä.
ID-sarjan vahvistimiin kannattaa tutustua perusteellisesti, jotta runsaudesta saa kaiken irti omia soundeja varten.
Mielestäni Blackstar ID:60TVP on selkeästi uusi täysosuma firmalle, joka on onnistuneesti hyödyntänyt omaa osaamista putkivahvistimien saralla tämän loistavan mallintavan vahvistimen suunnittelussa.
Rotosoundin 1960s Reissue Fuzz on uusintapainos legendaarisesta fuzz-pedaalista, joka ei silloin oikeastaan tullutkaan varsinaiseen tuotantoon. Vanhojen prototyyppien erinomainen soundi, niiden harvinaisuus, ja sellainen pieni seikka, että juuri tämä pedaali on nähty Jimmy Pagen efektiarsenaalissa, ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Rotosound Fuzz -pedaalista on tullut legendaarinen.
Viime vuonna Rotosound on esitellyt Frankfurtin Musiikkimessuilla Fuzzin uusitapainosta, joka rakennetaan vanhojen kytkentäkaavojen mukaan rajoitetussa erässä (2.000 kpl) käsityönä Englannissa.
Rotosound Fuzz (349 €) on vanhan tyylin mukaan valmistettu kitaraefekti – se on vankaa tekoa ja valtavan kokoinen.
Suurikokoisen peltikotelon etu on, että jalkakytkintä polkiessa ei varmasti osu vahingossakaan efektipedaalin säätimiin.
Haittapuolena taas on, että Rotosound Fuzz tarvitsee paljon tilaa pedaalilaudassa.
Yksi tulo ja yksi lähtö, enemmän ei fuzzeissa tarvita.
Rotosoundin vintage-uskollisuus menee niin pitkälle, ettei Fuzziin ole lisätty edes mahdollisuutta käyttää ulkoista virtalähdettä.
Tuoretta 9 voltin paristoa on siis syyttä kantaa aina mukanaan, samoin kuin pohjalevyn poistamiseen tarvittua ruuvimeisseliä.
Tarra pohjalevyssä kertoo Rotosound-pedaalin järjestysnumeroa 2.000:een rajoitetussa painoksessa. Fuzzin laadun takaa Rotosoundin pomo itse, Mr Jason How.
Pedaalin sisäinen siisteys tarjoaa iloa silmille, ja kielii huolellisesta laatutyöstä!
Tämä on fuzz-fanaatikkojen märkä unelma: aidot, käyttämmättömät (engl. New Old Stock tai NOS), germanium-pohjaiset vintage-transistorit!
Vanhoilla germanium-transistoreilla on legendaarinen asema fuzz-herkkusuiden keskeydessä, koska näillä transistoreilla on omaleimainen käyttäyttäminen klippaamisessa ja täyteläisempi soundi kuin useimilla uudemmilla silikoni-pohjaisilla malleilla.
****
Fuzz-efekti on kaikkien säröpedaalien esi-isä, ja yksi ensimmäisistä kitarapedaaleista ylipäätänsä.
Nykyaikaiset säröpedaalit (engl. overdrive tai distortion) pohjautuvat luonnolliseen, vahvistimen yliohjauksesta johtuvaan säröön, jossa liian voimakas signaali vahvistinputkissa aiheuttaa alkuperäisen signaalin ”vääntämiseen”. Yliohjauksesta syntyy silloin sointia rikastuttavia yliääniä ja sustainia pidentävää kompressiota.
Suhteellisen hienovaraisesti toimivan nykyaikaisen säröpedaalin verrattuna vanha kunnon fuzz-efekti toimii kuin luolamiehen nujia. Fuzz nimittäin pohjautuu kokonaan transistorin yliohjauksesta johtuvaan klippaamiseen, jonka soundi on selvästi rankempi ja purevampi. Hyvällä fuzzilla on runsaasti rintakarvoja ja aggressiivisuutta.
Rotosound Fuzz -pedaali kuuluu mielestäni fuzz-pedaalien aatelistoon. Sen soundi on herkullisen tiheä, ja runsaan diskantin tueksi löytyy myös sopivasti botnea.
Fuzziksi Rotosound reagoi yllättävän hyvin myös kitaran volumepotikan muutoksiin – jos fuzzia on annosteltu maltillisesti saa soinnin lähes puhtaaksi kitaran volumella. Rotosound-pedaalin laatua kuulee myös efektin suhteellisen vähäisestä kohinasta.
Mielestäni Rotosound 1960s Reissue Fuzz on yksi hienoimmista fuzz-pedaaleista ikinä. Hinta on melko korkea, mutta vastineeksi saa oikean laatupelin, jolla on aitoa keräilyarvoa. Fuzziksi Rotosoundin pedaali on varsin sävykäs ilmestys, joka tarjoaa rivi-fuzzeihin verrattuna runsaasti soundillisia vivahteita.
Suomessa langattomille järjestelmille sallitut taajuusalueet muuttuvat piakkoin, kun 790-822 MHz ja 854-862 MHz kaistat poistetaan käytöstä tämän vuoden lopussa. Monille tulee tämän takia järjestelmän päivittäminen eteen.
Yksi sopiva kandidaatti uudelle langattomalle on AKG:n keskihintainen WMS470-järjestelmä kitaristeille ja basisteille, joka on tämän testin kohde. Systeemi koostuu PT470-lähettimestä ja SR470-vastaanottimesta. AKG WMS470 (katuhinta noin 550 €) on pro-luokan järjestelmä, joka tarjoaa paljon ominaisuuksia ja hienouksia. Suunnittelussa huomio kohdistui kuitenkin selvästi systeemin toimintavarmuuteen sekä laitteiden helppokäyttöisyyteen, minkä ansiosta WMS470 Instrumental Set on varteenotettva vaihtoehto myös ensimmäiseksi langattommaksi.
AKG:n maahantuojalla Studiotecillä on muuten juuri nyt meneillään AKG-vaihtotarjous, joka on voimassa 30.06.2013 saakka, ja josta saa lisätietoja tästä linkistä.
****
Langattoman systeemin pääpalikat ovat lähetin (engl. transmitter) ja vastaanotin (engl. receiver).
WMS470-paketin lähetin on mukavan kevyt AKG PT470. Lähettimeen liitetään firman MKG L -johto (kuuluu paketiin) kitaraa varten. Jostain kumman syystä yhden soittimen suljettu, putkilomainen Switchcraft-jakki ei tullut toimeen AKG-johdon jakin kanssa, vaan sylki sen jatkuvasti taas ulos. Voi hyvin olla, että vika on jakissa eikä plugissa, koska muiden soittimieni kanssa yhteistyö sujui ongelmitta. Ja toisaalta plugin vaihtaminenkin olisi perustason toimenpide…
PT470:n takapuolella on kätevä ikkuna, josta nähdään onko lähettimessä lainkaan paristoa – se toimii yhdellä AA-paristolla jopa 14 tuntia – ja onko kyseessä tavallinen paristo tai ladattava akku. AKG tarjoaa lisävarusteena PT470:een yhteensopivaa CU 400 -lataustelakkaa juuri akkukäyttöä varten.
Pariston vieressä näkyy lähettimen pieni gain-säädin, jolla voi hienosäätää lähetyssignaalin voimakuutta vastaanottimelle sopivaksi.
PT470:n antennin ja tuloliittimen välillä näkyy pieni infrapunasignaalia vastaaottava ikkuna, joka kielii yhdestä AKG WMS470 -systeemin hienouksista. Lähetin nimittäin säätää itseään automaattisesti oikealle lähetystaajuudelle SR470-vastaaottimesta lähetetyn infrapunasignaalin avulla.
Lähettimellä on kolmiasentoinen virtakytkin, jonka asennot ovat ”laite pois päältä” (OFF), ”audiosignaali mykystetty” (MUTE/PRG) ja ”audiosignaali päällä” (ON).
Vaikka PT470:n virtakytkin on tahallisesti hieman jäykkä, kytkimen voi myös lukita paketiin kuuluvalla miniplugilla. Mute-tuloon työnnetty plugi lukittaa PT470:n juuri sitä tilassa, jossa virtakytkin siinä hetkessä on. Näin voi esimerkiksi varmistaa, että todella rankkakin lavashow ei yllättäen mykistä kitaraa kesken soittoa.
****
AKG:n SR470-vastaanotin on niin sanottu diversity-laite. Se tarkoittaa, että vastaanotin on varustettu kahdella itsenäisellä antennilla. Laitteen elektroniikka tarkistaa koko ajan molemmista antenneista tulevien signaalien laatua, ja se valitsee omatoimisesti aina sen siinä hetkessä vahvemman signaalin muokkausta varten. Luonnollisesti tämä edes-takaisin-vaihtaminen ei saa kuulua audiosignaalista millään lailla!
Hieman ihmetyttää monissa tämän päivän laitteissa niiden virtalähteiden ”keveys”, ihan valmistajalta tai brändiltä riippumatta. Ohut, heppoisen tuntuinen virtajohto on nykyään enemminkin sääntö kuin poikkeus, ja valitettavasti myös SR470:n virtalähteessä on käytetty sellaista.
Muuten AKG SR470 on luotettavan tuntuinen laite, jolla on metallista valmistettu kotelo. Pakettiin kuuluvat myös räkkiraudat, jolla vastaanottimen voi kiinnittää kätevästi myös laiteräkkiin.
SR470:n takapaneeli tarjoaa lähtevää audiosignaalia kahdessa eri muodossa:
Balansoitu xlr-johto sopii parhaiten, jos on tarkoitus kytkeä esimerkiksi akustista kitaraa suoraan miksaupöytään. Pienellä kytkimellä voi valita signaalin signaalitasoa käytettylle mikserille tai efektilaitteelle sopivaksi.
Balansoimaton lähtö taas on tarkoitettu suoraan kitaravahvistimeen liitettäväksi.
Tässä ei lähde mitään vahingossa irti – sekä antennit että virtalähteen plugi on varmistettu ruuviliittimillä.
Lähtösignaalin volyymiä voi säätää etupaneelin volume-potikalla, minkä jälkeen…
…säätimen saa upotettua paneeliin tahatonta muutamista vastaan.
SR470:n oikeassa kyljessä olevilla nappeilla voi selata laitteen valikoita ja muuttaa parametrejä. Keskimmäisellä painonapilla pystyy myös lukitsemaan laitteen kaikkia asetuksia.
****
AKG WMS470 -järjestelmän käyttöönotto sujuu hyvin helposti: muutamalla napinpainaluksella SR470 etsii seuravaa vapaata kanavaa, jonka jälkeen se asettaa omatoimisesti PT470:n samalle tajuudelle. Tämän jälkeen täytyy ainoastaan säätää PT470:n lähetyssignaalia ja SR470:n audiovolyymiä sopiviksi, ja soitto voi alkaa.
Luonnollisesti AKG:n WMS470 Instrumental -settiä voi käyttää myös isossa tuotannossa osana isompaa kokonaisuutta, jolloin tekniikko asettaa jokaiselle laitteelle omat lähetyskanavat manuaalisesti. AKG:n WMS-järjestelmät tarjoavat maksimaalisesti 48 kanavaa yhtä aikaa, ja jopa 16 kanavaa samassa taajuuskaistassa.
AKG:n kätevät lisäominaisuudet helpottavat sekä muusikon että tekniikon elämää: esimerkiksi lähettimen näytössä lukee selkeästi jäljellä oleva käyttöaika tunneissa, ja ilmoittaa hyvissä ajoin lähes tyhjästä paristosta.
Pilot-toiminnolla taas voi parantaa vielä entisestä systeemin toimintavarmuutta. Kun Pilot-ominaisuus on päällä vastaanotin varmistaa erillisellä varmistussignaalilla, että tulosignaali on varmasti peräisin sille kuuluvasta lähettimestä. Jos Pilot-signaali puuttuu vastaanottimen lähdöt mykistetään. Tällä tavalla vahingossa samalla kanavalla toimiva toinen langaton laite ei taatusti sotke oman järjestelmän toimintaa.
AKG:n WMS470 Instrumental Set on mielestäni erinomainen kokonaisuus. Kun kerran lähettimen lähtötaso on optimoitu PT470:n gain säätimellä, ja SR470:n audiolähtö on säädetty luottovahvistimelle sopivaksi, menee järjestelmän käytöönottoon keikkapaikalla tavallisessa bändiformaatissa vain hetki.
WMS470-systeemi osoittautui testissä erittäin toimintavarmaksi ja tehokkaaksi.
Jos viimeinen kosketuksesi langattomiin järjestelmiin on 1990-luvulta (tai varhaiselta 2000-luvulta), kannattaa todellakin kokeilla nykypäivän systeemejä. AKG WMS470 soi nimittäin erittäin luonnollisesti, täysin vääristämättä soiton pienimpiäkin dynaamisia ja soundillisia vivahteita.
Minulla ei ollut testin aikana lainkaan ongelmia drop-out-katkoksien tai muun vastaavan kanssa, vaan systeemi toimii koko ajan moitteettomasti ja varmasti.
The Zoom Corporation’s super-compact 9000-series digital multieffects caused quite a stir in the early 1990s. The company’s recent Zoom MultiStomp MS-50G (current rrp in Finland: 99 €) carries on this heritage by managing to squeeze most of the large Zoom G5’s processing power (reviewed in August 2012) into one regular-size single pedal.
****
It may sound unbelievable, but it really is true – this small box holds in store a whopping 50 memory slots for your own effect patches. Each effect patch can consist of a signal chain of up to six different effects. The MS-50G offers you 55 different effect types to choose from – featuring everything from compressors and modulation effects all the way to distortions, amp modelling and whacky special effects. Naturally, the MultiStomp also comes equipped with a digital tuner.
The Zoom MS-50G’s metal casing and its single foot switch feel reasonably chunky. The three parameter control knobs have been mounted at an angle underneath the LCD-display, out of the way of your foot’s path.
The pedal can be used in mono or in stereo. There is no headphones output on the MultiStomp, because it is meant to be used either as a standard guitar effect in front of your amp (or plugged into the effects loop) or for recording, connected straight to the front end of your soundcard or mixing console.
This compact Zoom is powered by two AA-sized batteries, giving you about seven hours of continuous use. Powering the pedal using a PSU (optional) is the more environmentally friendly way of doing things, and Zoom have made it easy for us by sticking to the Boss-standard (9 V, centre plus), making it easy to integrate the MS-50G into your existing pedal board.
The USB-port on the front of the MultiStomp makes it possible to update the unit’s firmware.
****
There are two main ways of using the Zoom MS-50G’s effect patches:
The first way would be to manually select one patch, and the use the left/right cursor keys to choose the one effect in this patch (like chorus, distortion or delay) that you want to be able to turn on and off using the foot switch while performing. The unit automatically stores which effect you have selected in each given effect patch, so the next time you call up this patch you will already have your chosen effect connected to the foot switch.
The second way of using the Zoom is by utilising the MS-50G’s A/B-mode. A/B-mode allows you to select all the effect patches you will want to use, and put them in a running order by assigning a letter to each of the chosen effects (e. g.: ”SynthStar: A”, ”AsiaPalace: B”, ”PitchDist: C” etc). Once you’ve got your list in order, you can use the foot switch to hop through your list (starting from letter ”A” going up the alphabet). At the end of your list pressing the foot switch will get you back to the first patch in your list.
****
Very compact multieffects usually require a slightly steeper initial learning curve than larger boards, because the limited number of controls and push buttons always means you first have to get to grips with the unit’s user interface. Luckily, thanks to its logical structure and well-designed graphics the MultiStomp is an easy piece of gear to master.
I especially like the Effect Chain view, which makes changes to the order of effects inside a patch very easy. You simply lift the chosen module using the virtual magnet, and drop it where you want it to go.
****
Regardless of its compact size, the Zoom MS-50G MultiStomp is a fully-fledged member of the company’s G-series of guitar multieffects. While the MultiStomp won’t offer you all of the great features and effect types of its larger brethren – the G3 and G5 – the sheer amount of processing power and tasty effects on offer here is truly amazing. For the price of a decent single effect the MS-50G offers you a huge palette of different effects, while only taking up very little space on your pedal board.
****
I used a Tokai SG-75 plugged into the Zoom MS-50G to record all the guitar tracks on the YouTube video:
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 