Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog
Juttuja kitaroista ja bassoista
Waldenin Madera CD4040-CERT on täysin FSC-sertifioitu kitara. Lue Kitarablogi-testi ensi viikolla!
The Walden Madera CD4040-CERT is a fully FSC-certified guitar. Read the Kitarablogi-review next week!
British company Blackstar Amplification have earned a reputation for producing versatile, reliable, no-nonsense valve amplifiers for the modern player. Their ever-growing roster of endorsers from a wide variety of different musical styles is an irrefutable testament to this.
This time Kitarablogi will take a closer look at the Blackstar HT Club 40 combo (current price in Finland 694 €), which looks like the perfect workhorse for the gigging guitarist.
****
As indicated by its name, the Blackstar HT Club 40 is a 40-Watt valve combo. The preamp is designed around two ECC83-valves, while the power amp uses a pair of EL34s.
This made-in-China combo is a two-channel affair and comes equipped with a single 12-inch speaker.
One of Blackstar’s trademarks is the clean and crisp, unfussy look – the HT Club 40 means business, and it’s ready to go.
This mid-sized combo weighs in at about 24 kilos, which makes it relatively easy to move around.
The combo’s back is almost fully closed, which makes achieving stack-like tonalities from a combo amplifier easier.
Because of the very small opening – and the compulsory metal safety grille – changing valves is rather tedious, as you will have to remove the whole back panel for the procedure.
Looking in through the grille you can spot the valves…
…as well as the combo’s quality transformers.
Blackstar have chosen a Celestion Seventy 80 -speaker for the HT Club 40 – a speaker highly regarded for its dynamic and open sound.
A sturdy FS-5 footswitch unit is included in the price.
****
Even though the Blackstar HT Club 40 is called a two-channel combo, the amp’s many features offer the player a wider palette of sounds than he (or she) might expect from such a compact design.
The clean channel offers you two controls – Volume (gain) and a simple Tone knob. The channel’s Voice switch gives you two different versions of the clean channel.
Boutique Clean has the HT Club 40 working in Class A -mode, which even lets you dial in a good dose of grainy dirt using the Volume knob.
In Modern Clean the amp runs in Class AB, and offers a fatter bass, and a far cleaner overall tone, even at high Volume settings.
****
The overdrive side offers you separate gain and volume controls, enabling you to get even the most distorted tones at moderate volume levels. This channel is also equipped with its own Voice switch.
Classic Overdrive takes the Blackstar into classic Seventies and Eighties Marshall-territory – the sounds are chunky and tight.
Modern Overdrive gives you more gain, a bigger bass register, as well as a creamy and vocal mid-range.
The overdrive channel also offers a far more versatile EQ-section than the clean channel.
In addition to the fine three-band EQ, Blackstar have included their patented ISF-feature. The settings of the ISF-knob (ISF = Infinite Shape Feature) directly influence the EQ-section’s tonality, as well as the overall tonal response. ISF set to zero (Blackstar call this the USA-setting) results in a very tight bass response with a sharper treble zing, compared to ISF at ten (UK), which sounds fuller and fatter.
The back panel offers you three different speaker outputs…
…a speaker-simulated line out, an effects loop, and the Reverb switch that lets you choose from two different reverb characteristics. The HT Club 40’s fine reverb is digital.
****
Here are some Blackstar HT Club 40 sounds I recorded using a Hamer USA Studio Custom and a Gibson Les Paul Junior:
Gibson Les Paul Junior – Modern Clean
Hamer Studio Custom – Modern Clean
Gibson Les Paul Junior – Boutique Clean (Volume at full)
Hamer Studio Custom – Boutique Clean (Volume at full)
Gibson Les Paul Junior – Classic Overdrive
Hamer Studio Custom – Classic Overdrive
Hamer Studio Custom – Modern Overdrive
****
The Blackstar HT Club 40 is a joy to work with! The combo dishes out a plethora of quality tones, and it proved very intuitive and easy to use.
In effect, the HT Club 40 really offers you four quality amps in one package:
Modern Clean is a Fender-like (or Mesa/Boogie-type) clean channel with oodles of headroom. Boutique Clean embodies Class A interactivity – there’s less clean headroom, but the amp reacts organically to your playing dynamics, as well as the volume knob setting on your guitar. Classic Overdrive is the place to go to for all your classic Blues Rock, Hard Rock and Metal needs, with Modern Overdrive catering for the current gain-saturated mosh-pit crowd.
In my opinion the Blackstar HT Club 40 is a fantastic choice for the guitarist on the move. It will give you great tones on stage, as well as in the studio, where using a moderately-sized amp may prove to be a more workable solution than going for a full blown stack.
****
Blackstar HT Club 40
Current price in Finland: 694 €
Finnish distributor: Musamaailma
****
Pros:
+ bang-for-the-Euro
+ sound
+ versatility
+ speaker-simulated line out
+ workmanship
****
TC Electronicin uusi Flashback X4 (katuhinta noin 260 €) on hyvin suositun pienikokoisen Flashback-pedaalin isoveli. Pikkupedaalin erinomaista äänenlaatua on luonnollisesti pidetty ennallaan myös uutuudessa, mutta X4 tarjoaa sen lisäksi muutaman uuden efektityypin (ja peräti neljä TonePrint-paikkaa), kolme muistipaikkaa omille asetuksille, sekä neljä jalkakytkintä, jotka helpottavat työskentelyä etenkin 40 sekunnin loopperin kanssa.
Isompi fyysinen olemus on mahdollistanut myös kytkimien ja säätimien huomattavasti väljempää asettelua, mikä sekin lisää roimasti käyttömukavuutta.
Efektikäytössä valitaan jalkakytkimillä yhden efektiohjelman Flashback X4:n kolmesta – vapaasti muunneltavista – paikoista (A, B tai C). Valitun ohjelmapaikan punainen ledi syttyy ja Tap-kytkimen yllä oleva ledi vilkuu ohjelmoidun tempon mukaan. Luonnollisesti tempoa voi säätää lennossa, joko painamalla Tap-kytkintä tai käyttämällä Delay Time -säädintä.
Loopperi-tilassa neljän jalkakytkimen tarjoaman edun huomaa heti, koska X4:ssä jokaista loopperi-toimintoa varten on varattu oma kytkin.
Flashback X4 tarjoaa myös lisää monipuolisuutta liitettävyytensä puolesta:
Midi-portit mahdollistavat Flashbackin saumatonta sulauttamista olemassa olevaan midi-kytkentäjärjestelmään. X4 ottaa vastaan sekä Midi Clock -tahdistusta, että Program Change -käskyjä efektiohjelmavaihtojen kauko-ohjailua varten.
USB-portin kautta voi ladata TonePrint-ohjelmia TC:n nettisivuilta (biimaus älypuhelimesta toimii myös), sekä päivittää tulevaisuudessa Flashbackin käyttöjärjestelmää.
X4:een voi littää myös ekspressiopolkimen, jolla pystyy säätämään Delay Time-, Feedback- ja Delay Level -asetukset lennossa. Käyttäjällä on vapaat kädet valita yhden, kaksi tai kaikki kolme parametriä säädettäväksi polkimella.
****
TC Electronic Flashback X4 -pedaali on saattu erittäin käyttäjäystävälliseksi, rasian monipuolisuudesta huolimatta.
X4:n äänenlaatu on ammattilaistasoa, ja uudet efektityypit tuovat laitteelle lisäarvoa. Pidän siitä, että TC Electronic on soundin lisäksi hyödyntänyt myös joidenkin alkuperäislaitteiden persoonaallisia ominaisuuksia: esimerkiksi (Roland-nauhakaikua muistuttavan) Space-efektin Feedbackin avaaminen täysille johtaa siihen, että viive-hännän volyymi alkaa nousta ihan särölle asti.
Subdevision-kytkin on oiva työkalu, jolla saa vaivattomasti rakennettua myös hieman monimutkaisempia delay-rykelmiä.
X4:n loopperia on sekin erittäin helppo käyttää laitteen neljän kytkinten ansiosta, ja iso plussa tulee myös siitä, että Flashbackissa voi myös käyttää viive-efektejä looppauksen yhteydessä.
****
Tältä Flashback X4:n efektityypit kuulostavat:
****
TC Electronicin Flashback X4 on mielestäni miltei täydellinen kattaus viive-efektien ystäville. Jotkut kaipaisivat ehkä vielä looppien tallennusmahdollisuutta, mutta muuten X4 ei kyllä jätä millään lailla toivomisen varaa. Pedaalin käytettävyyttä on saatu hämmästyttävän helpoksi ja sen äänenlaatu on ensiluokkainen. Laitteen kolme ohjelmapaikkaa helpottavat kitaristin elämää livetilanteissa, kun tärkeimmät viive-efektit saa tallennettua etukäteen valmiiksi omaa käyttöä varten.
****
TC Electronic Flashback X4
katuhinta noin 260 €
Maahantuoja: Soundtools
****
Plussat:
+ kestävä rakenne
+ monipuolisuus
+ äänenlaatu
+ helppokäyttöinen
+ hinta-laatu-suhde
Miinukset:
– looppeja ei voi tallentaa tai eksportoida
****
Tokai Guitars’ SG-75 is the company’s top model in their line of Gibson SG copies – a carefully crafted, Japanese version of the American original from the 1960s.
****
The Tokai SG-75 (current price in Finland: 928 €) is based on the first version of the Gibson SG, which was introduced in 1961 as the new Les Paul Standard guitar. At that time the original Les Paul -range started showing seriously flagging sales figures, so Ted McCarty instigated a complete rethink of Gibson’s main solidbody model. The idea was to create a sleeker and lighter guitar.
Mr Paul wasn’t pleased with the result and didn’t renew his endorsement deal, which is why the new model was renamed the Gibson SG (= Solid Guitar) in 1963.
Tokai’s SG-75 is a great recreation of the classic model, and stays very faithful to the original design, displaying exemplary attention to detail in the process.
Take the body, for example: Its two pieces of fine mahogany have been matched so well it took a magnifying glass to make out the glue line at all! The well-applied red dye and the expertly executed thin finish really show off the guitar’s curves, as well as the nice grain of the wood.
Vintage-style tuners are a tasteful choice for the SG-75 model.
The rosewood fretboard is bound in single-ply cream plastic, and sports the traditional ”crown” inlays associated with guitars of this type. The workmanship on the frets can only be called exemplary.
The neck joint on the Tokai SG-75 sits – as tradition dictates – at the last fret (22nd). This arrangement gives you unhampered access to the uppermost frets, but the trade-off is a slightly weaker neck joint in comparison to, say, LP-style guitars. Buying a secure guitar stand and a quality hard case for this type of guitar is a very good idea.
In terms of its pickups, controls and hardware the Tokai SG-75 is a typical Gibson-type guitar.
The bridge is a modern update of the venerable Tune-o-Matic-bridge: The intonation adjustment screws are properly secured to the bridge’s base. On 1960s originals only a flimsy retaining wire keeps the saddles from falling off mid-song, should you break a string.
The pickups on most SG-type guitars are placed differently, compared to LP-style double-humbucker guitars:
The neck pickup has been moved a good two centimetres away from the end of the fretboard to add a little strength to the neck joint. In order to keep the tonal difference between the neck ’bucker and the bridge unit as wide as possible, the bridge humbucker has also been moved a few millimetres closer to the bridge.
The control set-up is also pure SG, with the three-way toggle, the four controls (two volumes, two tones) and the output jack all crammed together in the lower bout.
Using an angled plug is a very good idea on SG-type guitars, as it reduces weight-induced stress – and thus breakages – on the rather thin area of mahogany routed out around the jack.
One word says it all – quality!
****
Vintage 1960s examples of Gibson SGs all feature rather thin necks, many (from about 1966/67 onwards) of which also have a narrower nut width. Some guitarists – like Angus Young – actually prefer these necks, but for many others this type of neck profile is simply too insubstantial.
Luckily, Tokai have decided not to paint themselves into a corner here: The neck profile of the SG-75 is a nice, not-too-chunky D, which is a tad more muscular than Gibson’s current 60s-profile.
In addition to the improvement in playability there’s also an improvement in tone and sustain to be had from slightly bigger necks on SG-style guitars. More wood means added stiffness and less damping due to vibrational absorption in the long, unsupported neck.
The extremely lightweight Tokai SG-75 is a fine example of how an SG-style guitar differs from a LP-type in its acoustic and electric tones. The acoustic tone is a good deal more open, and it displays a lovely vocal mid-range timbre, as well as a slightly lighter bass response. The SG-75 feels very alive and is brimful of dynamic nuances.
Tokai’s fine PAF-Vintage Mk3 -humbuckers work exceedingly well in this context, because these vintage-type, moderately-powered pickups have an open and dynamic sound, and don’t clog up the guitar’s mid-range frequencies.
The more ”trebly” pickup placement does its bit to underscore the SG-75’s clear and crisp acoustic tone. The bane of LP-type guitars – the muddy neck humbucker sound – is, thankfully, completely absent here, and the bright and airy top end of the bridge pickup will make you think twice about an SG’s suitability for traditional Country music.
Here’s a clean clip:
Here’s the Tokai through an overdriven channel:
And here’s the music from the video:
The Tokai SG-75 is the best SG-type guitar I’ve played so far. The Tokai offers fine workmanship, great playability and tasty tones in a surprisingly affordable package.
****
Tokai SG-75
Current price in Finland: 928 €
Finnish distribution: Musamailma
****
Pros:
+ value-for-money
+ workmanship
+ neck profile
+ pickups
+ playability
+ sound
****
Tokai Guitarsin SG-75 on firman Gibson SG -kopioiden aatelia – laadukas, Japanissa huolellisesti valmistettu uusintapainos 1960-luvun soittimesta.
****
Tokai SG-75 (928 €) perustuu Gibson SG -mallin alkuperäisversioon, joka esiteltiin vuonna 1961 uutena Les Paul -nimikkomallina. Alkuperäisen Les Paul -mallin myyntiluvut olivat silloin kuihtumassa kasaan, minkä vuoksi Ted McCarty antoi tuotekehittelyosastolle määräyksen kehittää uusi, kevyempi sähkökitaramalli.
Herra Paul ei pitänyt uudesta, virtaviivaisesta kitarasta, ja jätti endorser-sopimuksensa uusimatta, minkä takia malli sai 1963 uuden nimen – Gibson SG.
Tokai SG-75:n muotoilu on pienimpiä yksityiskohtia myöten erittäin onnistunut ja työnjälki on esimerkkillisen huolellinen.
Esimerkiksi rungon kaksi mahonkipalaa oli sovitettu testiyksilössä niin hyvin yhteen, että tarvitsin liimasauman löytämiseen hyvän valaistuksen lisäksi vielä suurennuslasia! Puun punainen värjäys ja soittimen ohut, täydelliseen peilipintaan kiilotettu lakkaus korostavat kitaran onnistunutta muotoilua, sekä mahongin syykuvioita.
Viritinlapaan on asennettu vintage-tyyliset virittimet.
Palisanteriotelauta on koristeltu kermanvaalealla muovilistalla. Nauhatyön huolellisuus on testiyksilössä suorastaan esimerkkillistä.
Tokai SG-75:n kaulaliitos on – perinteen mukaisesti – viimeisen nauhan (22.) kohdalla. Siten mahdollistuu vapaa pääsy ylimmille nauhoille, mutta tällainen kaulaliitos on suhteellisen haavoittuva – laadukkaan kitaratelineen ja kovan laukun hankkiminen on suositeltavaa.
Metalliosien ja elektroniikankin osalta Tokai SG-75 on tyyppillinen Gibson-tyylinen sähkökitara.
Tässä Tokaissa käytetään parannettua versiota alkuperäisestä Tune-o-Matic-tallasta: tallan ulkomitat pysyvät samoina, mutta tallapalojen säätöruuvit istuvat turvallisesti sen rungossa. 1960-luvun alkuperäisissä talloissa ainoastaan heppoinen metallivaijeri estää tallapalojen putoamisen, kun kieli katkeaa.
SG-tyylisissä kitaroissa humbucker-mikrofonit on asennettu eri paikkoihin kuin esimerkiksi Les Paul -malleissa:
Kaulaliitosta on hieman vahvistettu siirtämällä kaulamikrofonia kaksi senttimetriä kauemmas otelaudasta, ja jotta mikrofonien väliset soundilliset erot säilysivät mahdollisimman isoina, on myös tallamikrofonia siirretty muutaman millimetrin lähemmäs tallaa.
Tokai-mallistakin löytyy SG-kitaroille tyyppillinen asetelma – kolmiasentoinen vipukytkin, neljä säädintä (kaksi volumea, kaksi tonea) sekä lähtöjakki, kaikki tiiviissä rykelmässä.
Koska lähtöjakki on asennettu suoraan runkopuuhun, joka on siitä kohtaa vain muutaman millimetrin paksuinen, kannattaa SG-kitaroiden kanssa käyttää kulmaplugilla varustettua johtoa.
Tätä näkymää voi kuvailla osuvasti yhdellä sanalla – laatutyötä!
****
Aidoissa 60-luvun Gibson SG:ssä on melko ohut, suhteellisen kapea kaulaprofiili, joka sopii vain harvoille kitaristeille hyvin (esim. Angus Young).
Onneksi Tokai on päätynyt tässä kohtaa selvästi järkevämpään ratkaisuun: SG-75:n kaulaprofiili on hyvin yleispätevä ja mukavan täyteläinen D, joka on hieman paksumpi kuin Gibsonin 1960-kaula.
Paremman soitettavuuden lisäksi tuhdimpi kaulaprofiili myös parantaa SG-tyylisissä sähkökitaroissa soittimen soundia ja sustainia. Paksumpi, ja tämän ansiosta jäykempi kaula absorboi nimittäin vähemmän kielten värähtelystä syntyvää energiaa kuin ohuempi vastine.
Erittäin kevyt Tokai SG-75 ei ole ainoastaan soittotuntumaltaan selvästi erilainen soitin kuin tyyppillinen LP-tyylinen kitara, vaan myös sen akustinen sointi eroaa selkeästi isoveljestään. SG soi hyvin avoimella äänellä, jossa on hieman kevyempi bassorekisteri kuin monissa LP-tyylisissä kitaroissa. SG-75 on hyvin eloisa kitara, jolla on laaja dynaaminen spektri, sekä laulava keskialue.
Tokain erinomaiset PAF-Vintage Mk3 -mikrofonit tukevat kitaran akustista ääntä esimerkkillisesti, koska vintagemaisesti matalatehoiset humbuckerit eivät värjää (tehokkaiden mikkien tavoin) kitaran signaalia honottavalla keskialueella.
Mikkien sijainti korostaa sopivasti SG-75:n tuoretta akustista ääntä – LP-kitaroista tuttu kaulahumbuckerin mutaisuus pysyy kokonaan poissa kuvasta, ja yllättävän kirkkaan tallamikrofonin ansiosta tällä kitaralla pystyy vetämään uskottavasti myös vanhan liiton Country-musiikkia.
Tämän jutun loppupäätelmä on yksinkertaisesti se, että Tokai SG-75 on paras kokeilemani SG-tyylinen kitara. Tokai tarjoaa loistavan soitettavuuden, erittäin huolellisen työnjäljen ja erinomaisen soundin yllättävän edullisessa paketissa.
****
Tokai SG-75
928 €
Maahantuoja: Musamailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ kaulaprofiili
+ mikrofonit
+ soittotuntuma
+ soundi
****
Kitaristi, basisti, rumpali ja kosketinsoittaja, jokainen heistä on oman soundinsa herra. Laulaja taas lähetetään pelkästään mikrofoni kädessä lavalle, ja hän jättää laulusoundin täysin miksaajan (pikkukeikoissa siis usein toisen bändikaverin) armoille. Uusi TC Helicon Mic Mechanic -pedaali antaa nyt myös laulajalle mahdollisuuden muokkaamaan itse oman soundiansa.
****
TC Heliconin Mic Mechanic (169 €) on kitarapedaalin kokoinen kokonaisratkaisu lauluäänen muokkaamiseen, ja se sisältää laadukkaan mikrofonivahvistimen phantom-syöttöllä, Tone-osaston, kromaattisen vireenkorjauksen sekä kahdeksan kaiku- ja viive-efektiä. Mikkimekaanikko ei toimi paristoilla vaan 12 voltin virtalähdöllä, joka kuuluu hintaan.
Kaikki liittimet löytyy laitteen etupuolesta: XLR-tulo mikrofonille, XLR-lähtö mikseriin, liitin virtalähteelle, sekä usb-portti firmware-päivityksiä varten.
Kun kaikki on kytketty valmiiksi täytyy ensin säätää mikrofonin tulosignaali sopivaksi. Jämäkän metallikotelon vasemmasta kyljestä löytyy Mic Gain -säädin tätä varten.
Tulosignaalin teho on sopiva, kun oikeassa yläreunassa sijaitseva merkkiledi palaa laulamisen aikana vihreanä, ja signaalipiikeissä välillä oranssina. Punainen valo tarkoittaa, että signaali on liian kuuma, mikä voi aiheuttaa signaalin säröytymistä.
Pedaalin Tone-osasto on adaptiivinen, mikä tarkoittaa, että sen eri osat säätävät omatoimisesti itse itsensä tulevan signaalin mukaan, silloin kun Tone-kytkin on painettu päälle. Tone-ketju koostuu EQ:lta, kompressorilta, de-esseriltä (efekti, joka vähentään s-kirjaimen terävää sihinää) ja kohinaportilta.
TC Heliconin vireenkorjaus toimii kromaattisesti – laite analysoi laulun virettä ja virittää signaalia tarpeen mukaan lähimpään puoliaskeleen. Correction-säätimellä säädetään kuinka rankasti vireenkorjaus ottaa asiat haltuunsa. Nollassa vireenkorjaus on kytketty pois päältä, kun taas 50 prosentilla korjaussoftan ote on mieto ja mahdollistaa vielä vahvaa vibratoa laulettaessa. Täysillä Correction-automatiikka yrittää naulata kiinni jokainen signaali tarkasti lähimpään puoliaskeleen, ja ääni muuttuu selvästi epäluonnolliseksi – mikä on sekin joskus toivottu efekti.
Viimeinen efektiosasto ennen mikserilähtöä on kaiku- ja viiveprosessori, joka tarjoaa yhden Style-valintakytkimen efektivalintaa varten, sekä yhden Dry-Wet-säätimen. Viive-efektien delayaikaa pystyy asettamaan jalkakytkimellä (Tap Tempo) ja myös toistojen määrään voi vaikuttaa käyttämällä Tone-painiketta ja Dry-Wet-säädintä.
Yksi lisäherkku on tarjolla TC Helicon MP-75 -mikrofonin käyttäjille: kun oikeassa kyljessä oleva Mic Control -nappi on painettu sisään, voi kytkeä pedaalin suoraan mikiltä päälle ja pois.
****
Yksi TC Helicon Mic Mechanic -pedaalin suurista eduista on laitteen helppokäyttöisyys. Tässä ei tarvitse säädellä loputtomiin parametreja ja asetuksia, vaan muutama minuutti riittää pedaaliin tutustumiseen ennen varsinaista käyttöönottoa tositilanteessa.
Kokeiluni perusteella voin vain todeta, että Mic Mechanicin Tone-osasto toimii positiivisella tavalla huomaamatta. Automatiikka ottaa suvereenisti tilannetta haltuunsa ja korjaa kaikki soundilliset ongelmakohdat sellaisella tavalla, että lopputulos kuulostaa terveeltä. Laulussa on hohtoa ja potkua juuri sopivasti.
Pedaalin vireenkorjaus ei tee huonosta laulajasta kultakurkkua, mutta maltillisesti käytettynä (Correction-säädin jossain 50:n ja 70:n prosentin välillä) se parantaa selvästi myös hyvän laulajan virettä.
Correction-säätimen vääntäminen täysille voi tehdä laulajalle myös kepposen, koska laite toimii pysyvästi kromaattisesti, eikä sävellajin tai skaalan määrittäminen – kalliiden laitteiden tavoin – ole Mic Mechanicissa mahdollista.
****
Tässä saman laulupätkän A/B-vertailu. Äänitin laulun samanaikaisesti kahdella Samson C02 -mikrofonilla, joista yksi meni suoraan sekvensserille ja toinen Mic Mechanicin kautta. Käytin pedaalin kaikkia efektejä – kaiku oli Hall-tyyppi ja vireenkorjaus noin 60:ssä prosentissa:
****
Koko muokkausprosessi vie luonnollisesti hieman laskenta-aikaa, josta syntyy pieni latency-viive. Mic Mechanicin latency on riittävän lyhyt, ettei viiveestä syntyisi fraseerausongelmia.
Parhaiten viiveen kuulee silloin, kun laittaa sekä suoran että prosessoidun raidan samanaikaisesti päälle. Tässä on suora laulu oikeassa ja Mic Mechanicilta äänitetty signaali vasemmassa kanavassa:
Mic Mechanic vas. + suora oik.
****
Kuten sanottu, toivotonta epävireistä ulinaa ei pysty muuttamaan Mikkimekaanikollakaan hittibiisiksi:
****
Tältä kaiut ja viiveet kuulostavat (muutin viiveajat Tap Tempo -toiminnalla):
****
Minun mielestäni TC Heliconin Mic Mechanic on oiva apuväline paljon keikkailevalle laulusolistille, joka haluaa ottaa oman laulusoundinsa haltuun. Mic Mechanic on helppokäyttöinen työkalupakki solistille, vaikka se ei luonnollisesti pysty taikomaan loistosuoritusta tyhjästä. Laadukkaalle Tone-osastolle, kaiuille ja viiveille löytyy lavalla aina työtä, ja maltillisesti käytetty vireenkorjaus toimii ikäänkuin turvatoimintona satunnaisia lipsahduksia varten.
****
TC•Helicon Mic Mechanic
169 €
Maahantuoja: Soundtools
****
Plussat:
+ hinta
+ mikrofonivahvistimen laatu
+ efektien soundi
+ Tap Tempo
+ phantom-syöttö
+ helppo käyttää
Miinukset:
– vireenkorjaus kiinteästi kromaattinen
Tämä juttu on ilmestynyt alun perin ilmaisessa SoundCheck-nettilehdessä, jossa voi ladata myös PDF-version artikkelista.
****
****
Steve Vain ja Carvinin pitkän yhteistyön tuorein hedelmä on kompakti kolmikanavainen nuppi.
****
Carvin VL300 Legacy 3 (1.495 €) on rakennettu vankkaan, kokonaan metallista valmistetuun koteloon, mutta on silti yllättävän helppo roudata, kompaktin kokonsa ja alhaisen painonsa (13 kg) ansiosta. Lisävarusteena saatavilla kulmaraudoilla voi nupin jopa sijoittaa kätevästi laiteräkkiin.
Standardiväritys on maitokahvin ruskea, mutta lisävarusteena voi saada myös vaaleanvihreän yläosan nuppiin (”Vai Green”).
Etuvahvistimessa on neljä 12AX7-putkea, kun taas päätevahvistimen tehdasvarustus muodostuu neljästä EL34-mallista. Takapaneelin bias-kytkimen ansiosta päätevahvistinputket voi vaihtaa ongelmitta myös 5881- tai 6L6GC-tyyppisiin, jos haetaan enemmän Fender- tai Mesa Boogie -tyylisiä soundeja.
****
Carvin Legacy 3 on kolmikanavainen nuppi, joka onnistuu tarjoamaan melko laajan kattauksen erilaisia soundeja.
Ykköskanava on varattu kokonaan puhtaita soundeja varten, ja se tarjoaa volume-säätimen lisäksi kolmikaistaisen taajuuskorjaimen, sekä Presence-kytkimen.
Kakkos- ja kolmoskanavalla on kummallakin omat säätimet gaineille (Drive), volumelle ja preesensille, mutta kolmialueinen EQ on yhteinen. Kolmoskanavalla on tämän lisäksi vielä painokytkin, jolla voi lisätä vielä gainia.
Kanavia voi vaihtaa joko etupaneelista nappia painamalla tai sitten midillä tai Carvinin omalla FS44M-jalkakytkimellä, joka on maksullinen lisävaruste. Valitun kanavan tunnistaa sekä etupaneelin selkeistä merkkiledeistä että laitteen sisään asennetuista ledivalaistuksesta, joka muuttaa väriään valitun kanavan mukaan.
Master-osasto on sijoitettu ykköskanavan säätimien alle, ja sieltä löytyvät master-säätimen lisäksi vielä jalkakytkimellä valittava boosteri, sekä nupin digikaiun säätö.
Kaiun saa päälle ja pois kanavakohtaisesti – nuppi muistaa jokaisen kanavan kohdalla viimeisen asetuksen – mutta kaiun signaalitasoa ei voi tallentaa. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska särökanavissa kaiun signaalitaso on säädetty valmiiksi selvästi alhaisemmaksi kuin ykköskanavassa.
Bias-kytkimen lisäksi Legacy 3:n takapaneeli tarjoaa vielä muita kytkimiä ja liittimiä, joilla nuppia saa sulautettua sujuvasti omaan signaaliketjuun.
Carvinin kaiutinlähtöjen impedanssin voi valita kolmiasentoisella kytkimellä (neljä, kahdeksan tai 16 ohmia), samoin vahvistimen päätetehon (15, 50 tai 100 wattia).
Linjalähdön lisäksi nuppi tarjoaa peräti kaksi efektilenkkiä, joista yksi (Effect Loop) on sijoitettu perinteisellä tavalla etuvahvistimen ja master säätimen väliin, kun taas toinen (Master Out – Power Amp In) sijoittuu master-säätimen ja päätevahvistimen välille.
****
Testasin Carvin Legacy 3 -nupin vaahterakaulaisella Fender Stratocasterilla ja Hamer USA Studio Custom -kitaralla Zilla Cabsin 2 x 12” -kaapin kautta, ja tulokset puhuvat hyvin selkeää kieltä – tässä on kyseessä pro-luokan vahvistin.
Pidin kovasti siitä, että Steve Vai -mallista löytää mutkattomasti haluamansa soundit, ilman että vahvistin pakottaisi soittajaa liikaa yhteen tiettyyn suuntaan.
Legacyn puhdas kanava on erittäin lähellä omaa ihanne-clean-soundia – sointi on lämmin, avoin ja putipuhdas. Kimaltava diskantti lisää kauniisti helmeilevän klikin jokaisen nuotin atakkiin, ilman häiritsevää purevuutta. Ykköskanavan taajuuskorjaimet toimivat musikaalisella tavalla.
Kakkos- ja kolmoskanava lähtevät soundillisesti samalta kermaisesti yliohjautuvalta viivalta, ja Drive-säätimen alkumetreillä crunch-soundin saa mallikkaasti myös hyvin puhtaaksi ruuvaamalla kitaran volume-säätimen pienemmälle.
Oman Presence-säätimen lisääminen kummallekin särökanaville on mainio apuväline, jos halutaan saavuttaa samalla särön määrällä kaksi erilaista soundia.
Lisäämällä gainia säröön astuu yhä voimakkaammin esiin myös kauniisti laulava paksu kompressio, joka toimii loistavasti Steve Vai -tyyliseen sooloiluun ja kitara-akrobatiaan. Nu-Metal-kitaristeille voi toki olla hieman vaikeaa saada tästä nupista riittävän brutaalia ja tarkkaa atakkia matalaan riffailuun, tällaiseen touhuun tämä Carvin ei yksinkertaisesti ole suunniteltu. Mutta Steve Vain jalanjäljissä kulkevalle kitarasankarille Legacy 3 luo loistavat perusteet oman soundin löytämiselle – myös tehokkaan EQ-osaston ansiosta.
Tässä muutama esimerkkisoundi:
Fender Stratocaster – kanava 1
Fender Stratocaster – kanava 2
Fender Stratocaster – kanava 3
Hamer Studio Custom – kanava 1
Hamer Studio Custom – kanava 2
Hamer Studio Custom – kanava 3
****
Carvin Legacy 3 on laatupeli, joka sopii mainiosti sekä lavalle että studioon. Paljon keikkailevalle kitaristille nupin keveys, sekä mahdollisuus laittaa vahvistin räkkiin ovat erittäin tervetulleita ominaisuuksia. Tehon puolitus tai sen pudottaminen jopa vain 15:lle watille mahdollistavat Carvinin käytön monissa eri paikoissa, tilanteissa ja kokoonpanoissa, ilman että oma soundi kärsisi.
Legacy 3 soveltuu Vai-tyylisen kitarataituruuden lisäksi myös monille muille musatyyleille, joissa arvostetaan Carvin-nupin laadukkaita soundeja ja kolmen kanavan tuomaa monipuolisuutta.
****
Carvin VL300 Legacy 3
1.495 EUR
Maahantuoja: Vantaan Musiikki
****
Plussat:
+ työnjälki
+ paino
+ koko
+ soundi
+ monipuolisuus
+ kaiun soundi
****
Japanilaisen Zoomin 9000-sarjan tuotteet olivat 1990-luvulla maailman ensimmäiset huippukompaktit multiefektit kitaralle. Uusi Zoom MultiStomp MS-50G (suositushinta 99 €) jatkaa tätä perinnettä mahduttamalla ison G5-pedaalilaudan (testattu heinäkuussa) digitaalista mallinnusteknologiaa perinteisen pikkuefektin koteloon.
****
Uskomatonta, mutta totta – pikkuloota tarjoaa 50 vapaasti editoitavaa ohjelmapaikkaa, ja jokaisessa efektiohjelmassa (patch) voi ketjuttaa jopa kuusi efektiä peräkkäin. Tarjolla on 55 eri efektityyppiä kompressoreista modulaatioefekteihin ja säröpedaaleista vahvistinmallinnuksiin. Myös kunnon viritysmittari löytyy MultiStompista.
Zoom MS-50G:n metallinen kotelo ja jalkakytkin tuntuvat hyvin kestäviltä. Säätimet on asennettu kynnyksen taakse, siten ettei niihin vahingossa osu kengänpohjalla.
Pedaalissa on kaksi lähtöä, koska sitä voi käyttää joko mono- tai stereofonisena. MultiStompissa ei ole lainkaan kuulokelähtö, sillä se on tarkoitettu puhtaasti lattiaefektiksi livekäytössä tai kytkettäväksi äänikorttiin tai mikseriin studiokäyttöä varten.
Pikku-Zoomi saa käyttövirtansa kahdesta AA-paristosta, joilla luvataan noin seitsemän tunnin yhtäjaksoista soittoaikaa. Virtalähteen (ei kuulu hintaan) käyttö on kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto, ja kun kerran laite on sähkösyötössään Boss-standardiin yhteensopiva, ei tule ongelmia pedaalilautojenkaan virtalähteiden kanssa.
MultiStompin etureunasta löytyy myös USB-portti, joka mahdollistaa laitteen firmewaren päivittämistä.
****
Zoom MS-50G:n efektiohjelmia voi käyttää kahdella eri tavalla:
Ensimmäinen tapa on valita yksi haluttu efektiohjelma, jonka jälkeen pystyy siirtämään navigointinäppäimillä siihen yksittäisiä efektejä, joita haluaa laittaa soiton aikana päälle ja pois MultiStompin jalkakytkimellä (esimerkiksi efektiketjun särö tai chorus). Laite muistaa omatoimisesti jokaisen efektiohjelman kohdalla, mikä yksittäinen efekti oli viimeiseksi valittu päälle/pois-kytkettäväksi, ja tuo efektiketjun seuraavalla kerralla jälleen samalla tavalla näkyviin.
Toinen tapa on käyttää Zoomia A/B-tilassa. A/B-tilassa valitaan ohjelmalistalta niitä efektiohjelmia, joita halutaan käyttää, asettamalla niille järjestyksen kirjaimilla (esimerkiksi: ”SynthStar: A”, ”AsiaPalace: B”, ”PitchDist: C” jne.). Valinnan jälkeen jalkakytkimen polkaisu vaihtaa yhdestä ohjelmasta seuraavaan järjestyskirjainten aakkosjärjestyksessä. Viimeisen efektiohjelman kohdalla hypitään kytkinpolkaisulla takaisin valittujen ohjelminen alkuun.
****
Hyvin kompaktissa efektilaitteessa täytyy aina ensin oppia laitteen käyttölogiikka, koska yleensä runsaat ominaisuudet ja parametrit ovat ohjailtavia rajoitetulla määrällä painikkeita ja säätimiä. Lyhyen tutustumisajan jälkeen Zoomin MultiStompilla tulee kuitenkin erittäin hyvin toimeen, sen loogisen käyttöliittimen ja hyvän graafisen toteutuksen ansiosta.
Erinomainen Effect Chain -näkymä auttaa suuresti hahmottamaan jokaisen efektiohjelman signaalitietä. Virtuaalisen magneetin avulla voi muuttaa yksittäisten efektien järjestystä ”nostamalla” niitä ja siirtämällä niitä yhdestä paikasta toiseen.
****
Pienestä koostaan huolimatta on Zoom MS-50G MultiStomp firman G-sarjan kitaraefektien täysikasvuinen jäsen. Vaikka pikku-Zoomi ei tarjoa kaikkia isoveljiensä – G3 ja G5 – hienouksia ja myös sen efektien määrä on hieman supistettu, on tässä tarjottujen efektien runsaus ja soundin laatu suorastaan ällistyttävä. Perinteisen lattiaefektin hinnalla saadaan tässä siis laadukas multiefekti, joka vie kuitenkin vain yhden pedaalin verran tilaa.
****
Äänitin Zoom MS-50G:llä ja yhdellä sähkökitaralla (Tokai SG-75) Youtube-videon kaikki kitaraosuudet:
Muita soundiesimerkkejä lainasin tällä kertaa Kitarablogin aiemmista Zoom G3- ja G5-jutuista:
Fender Stratocaster – detune – delay
Fender Stratocaster – dirty Tweed – tremolo
Tokai LC-85 – fixed wah – Marshall-type
Tokai LC-85 – phaser – Blackface-style
****
Zoom MS-50G MultiStomp
suositushinta 99 €
Maahantuoja: Studiotec
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ soundi
+ kompakti
+ helppokäyttöinen
+ monipuolinen
Brittiläinen Blackstar Amplification on saavuttanut verrattaen nopeasti maineen monipuolisten, nykyaikaisten ja luotettavien putkivahvistimien valmistajana. Yhä laajentuva endorserikatras – josta löytyy niin erityylisiä nimiä kuin Manic Street Preachers ja Dimmu Borgir – kertoo sekin jotain merkin arvostuksesta.
Tällä kertaa katsomme hieman tarkemmin Blackstarin HT Club 40 -komboa (694 €), joka on tarkoitettu keikkailevan kitaristin uskolliseksi työjuhdaksi.
****
Nimensä mukaisesti Blackstar HT Club 40 on 40-wattinen kitarakombo, joka on toteutettu täysputkikytkennällä. Etuvahvistimessa toimivat kaksi ECC83-putkia, kun taas päätevahvistin saa voimansa kahdelta EL34-tyypiltä.
Kiinassa valmistettu kombo on kaksikanavainen, ja se on varustettu yhdellä 12-tuumaisella kaiuttimella.
Blackstar-kombojen selkeä, siisti ja kaunis olemus on sekin noussut jo yhdeksi firman tavaramerkiksi, ja HT Club 40 jatkaa tätä linjaa.
Blackstarin keskikokoinen kombo painaa hieman yli 24 kiloa, mikä on vielä hyvin roudausystävällinen putkikomboksi.
Lähes kokonaan suljetun kotelon ansiosta, kombosta saa tyypillisten kombosoundien lisäksi myös hyvin uskottavia stäkkisoundeja.
Pienen aukon – ja nykyaikaisten turvallisuusmääräyksien – takia putkien vaihtaminen on hieman työlästä, koska koko takapaneeli on ensin irrotettava, ennen kuin putkiin pääsee käsiksi.
Metalliritilän läpi näkyy kombon putket…
…sekä sen laadukkaat muuntimet.
Kombon kaiuttimeksi on valittu Celestionin Seventy 80 -malli, joka on tunnettu sen dynaamisesta ja avoimesta perusluonteestaan.
Suoraviivainen ja kestävänoloinen Blackstar FS-5 -jalkakytkin kuuluu hintaan.
****
Vaikka Blackstar HT Club 40 kutsutaankin kaksikanavaiseksi komboksi, on vahvistin – runsaiden ominaisuuksiensa ansiosta – huomattavasti monipuolisempi kuin luulisi.
Puhdas kanava tarjoaa vain kaksi säädintä – Volume (gain) ja helppokäyttöinen Tone. Voice-kytkimellä saa kuitenkin muutettua puhtaan kanavan luonetta perusteellisesti.
Boutique Clean -nimisessä tilassa HT Club 40 toimii tyypillisen A-luokan kitaravahvistimen tavoin, jossa Volume-säätimen avaaminen lisää ensin vain hieman kompressiota ja rosoisuutta, mutta säätimen loppumetreillä soundi muuttuu selvästi säröiseksi.
Modern Cleanissä kombo toimii AB-luokan periaatteella, jolloin bassorekisteri on muhkeampi, ja signaali pysyy siistinä miltein koko Volume-säätimen skaalalla.
****
Särökanava tarjoaa erilliset Gain- ja Volume-säätimet, minkä ansiosta rankkoihin särösoundeihin pääsee käsiksi myös hyvin maltillisellä volyymitasolla. Myös tässä kanavassa on oma Voice-kytkin.
Classic Overdrive vie Blackstarin soundia klassiseen 1970- ja 80-luvun Marshall-alueeseen – soundi on rouhea ja kiinteä.
Modern Overdrive lisää menoon sekä hieman gainia että aimon annoksen potkua ja laulavaa keskirekisteriä.
Särökanavan EQ-osasto on huomattavasti runsaammin varusteltu kuin Clean-kanavan yksittäinen Tone-säädin.
Säröpuolelta löytyy kunnon kolmialueinen taajuuskorjain, sekä Blackstarin patentoitu ISF-kytkentä. ISF-säätimellä (ISF = Infinite Shape Feature) pystyy vaikuttamaan portaattomasti EQ-osaston luonteeseen ja soundiin. Nolla-asento (Blackstar kutsuu sitä USA:ksi) tarjoaa tiukempaa bassorekisteriä ja purevampaa diskanttia kuin täyteläisempi UK-vaihtoehto ISF-säätimen toisessa ääripäässä.
Takapaneelista löytyy kaiutinlähtöjen lisäksi vielä…
…linjalähtö kaiutinsimulaatiolla, efektilenkki, sekä Reverb-kytkin, jolla voi valita yhden kahdesta laadukkaasta digikaiun luonteesta.
****
Tällaisia soundeja irtosi Blackstar HT Club 40 -kombosta, kun soitin sen läpi Hamer USA Studio Custom ja Gibson Les Paul Junior kitarani:
Gibson Les Paul Junior – Modern Clean
Hamer Studio Custom – Modern Clean
Gibson Les Paul Junior – Boutique Clean (Volume täysillä)
Hamer Studio Custom – Boutique Clean (Volume täysillä)
Gibson Les Paul Junior – Classic Overdrive
Hamer Studio Custom – Classic Overdrive
Hamer Studio Custom – Modern Overdrive
****
Blackstar HT Club 40 -komboa on ilo soittaa! Vahvistin tarjoaa yllin kyllin erilaisia laatusoundeja, ja käyttökokemus on hyvin intuitiivinen ja helppo.
HT Club 40:ssä on ikäänkuin neljä erilaista vahvistinta samassa kuoressa:
Modern Clean on Fender- (tai Mesa/Boogie-tyylinen) putipuhdas valinta isolla headroomilla. Boutique Clean taas tarjoaa kaikki interaktiivisen A-luokan vahvistimen ilot – puhdas headroom ei ole tarjolla niin paljon, mutta vahvistin reagoi hyvin mukavasti soittodymaniikkalle ja kitaran volume-säätimelle. Classic Overdrivesta saa irti kaikki klassisen Bluesrockin, Hard Rockin ja Metallin soundeja, kun taas Modern Overdrive tyydyttää varmasti nykyaikaiset kitarasankarit.
Mielestäni Blackstar HT Club 40 on loistava valinta ravintola- ja klubikeikoille, sekä studiossa, jossa vuotoäänien minimoimiseksi keskikokoinen kombo voikin olla parempi valinta kuin iso stäkki.
****
Blackstar HT Club 40
694 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ soundi
+ monipuolisuus
+ linjalähtö kaiutinmallinnuksella
+ työnjälki
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 