Posts tagged ‘osto-opas’

22/01/2019

Uusi kitaran osto-opas nyt Rockwayn blogissa!

Löydät oppaan TÄÄLTA.

13/10/2016

Buying an electric guitar, part 4 – What accessories do I need?

In this last part of our series we take a look at what a beginner needs to make the most of his/her new guitar.

Fuzz 2016 – Fridget Custom Guitars

****

• Amplification

An electric guitar needs some type of amplification. Yes, it’s true that you can play an electric guitar unplugged, too, but to develop a good technique you should use an amplifier regularly. Especially with solid body guitars there’s always the temptation to play them too hard, when playing unplugged.

You can either go for a headphone amp…

…or a practice amp, meaning a small, low-powered combo.

blackstar-ht1r

mg10cf-large

****

• A cable (aka a lead)

You will need an instrument cable to connect your guitar to your amp. Most leads that come with less expensive guitars (sub 1,000 €) are very cheap and nasty – don’t use them.

A quality guitar cable is made from sturdy cable material, which is well-shielded from electromagnetic interference, and it sports two quality plugs.

If you use a Gibson SG-type guitar or any semiacoustic with an output jack mounted to its top, you should get a guitar lead that has an angled plug to use with the guitar. The angled plug will put less mechanical stress on the crucial area around the jack.

****

• A bag or a case

The safest place for your instrument, when it’s not played, is a well-made gig bag or a hard case.

A well-padded gig bag is lightweight and easy to transport, especially if you travel by public transport or by bike.

More expensive guitars – especially those with set necks – should really be stored in a case. You should also opt for a case if you plan on transporting your instrument in the back of a van or in a trailer, as a case is much sturdier than a gig bag.

****

• A stand

On stage – or during practice session breaks – you should put your guitar in a guitar stand, when you’re not playing it. Leaning it against the amp or leaving it lying on the floor will result in accidents sooner rather than later.

If your guitar is finished in nitrocellulose lacquer (which means all Gibsons, some upper range Fenders, many luthier-made instruments), you have to make sure to buy a stand that won’t react chemically with your guitar’s finish. Some stands have padding that can leave marks on your guitar, or even cause the finish to blister. Some guitarists even line the contact areas of their stands with linen or cotton cloth to protect their nitro-finished instrument.

****

 • A tuner

A digital tuner will help you play in tune with the rest of the band. It is also an indispensable tool for setting your guitar’s intonation.

Tuners are available as clip-on units…

…table top tuners…

…or as floor ”effects”.

****

• Strings

It’s a very good idea to have one or two sets of strings in your gig bag or case, in case you break a string.

If you’re unsure about the correct gauge, ask the shop assistant (or the seller) to tell you what gauge the current string set on the guitar is. You can find more information about string changes HERE.

****

•  Plectrums

Most guitarists use a plectrum (aka a pick) to strum their electric guitar.

Picks are available in a plethora of different materials, thicknesses, colours and sizes. Luckily, plectrums are also quite inexpensive, so I’d suggest you try a few different picks, before deciding on your personal preference.

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

06/10/2016

Buying an electric guitar, part 3 – Assessing a guitar’s condition

How do you assess the condition of an instrument?

In my view, the condition of any guitar can be gauged by dividing up any possible issues into three groups:

Group 1 – Things that can be changed/corrected easily:

++ truss rod settings

++ dead strings/”wrong” string gauge

++ intonation

++ string height (action)

++ pickup height

++ pickup model (if no woodwork/modification is required)

++ worn-out tuners (if no woodwork is required)

***

Group 2 – Small and slightly bigger issues that a qualified repairperson can solve:

++ a cracked top nut

++ string slots in nut too deep or not deep enough

++ a faulty vibrato system

++ worn frets or high/low frets

++ crackling controls

++ faulty switches

***

• Group 3 – Issues that are difficult and/or expensive to repair:

++ a badly warped neck (so-called corkscrew)

++ a set neck that is out of alignment

++ a broken truss rod

++ unrepaired (or badly fixed) cracks in the wood (for example a broken-off headstock)

++ a botched DIY ”customisation”

Would you buy a guitar from Pete?

****

Here’s one way of assessing the condition of a guitar systematically:

• Tune the instrument and play it for a minute or two. You’ll get an idea of the current set-up, as well as of the general condition and sound of the instrument.

• Is the neck correctly aligned to the body (especially important in set-neck instruments)?

Look at the distance of the e-strings to the fingerboard edges at the 14th fret. If both e-strings are approximately the same distance from the edge of the fingerboard, you’re good to go.

• The truss rod setting (aka relief):

Press the bottom E-string down simultaneously at the 1st and 14th frets (you can use a capo at the first fret), and use it as a straightedge. Take a look at the string at the 8th fret; there should be a small gap between the top of this fret and the E-string – that’s what we call the relief. If the gap is around 0.5 mm, the truss rod is set as it should be. Check the treble e-string in the same way. If there’s a substantial difference between the relief at the low E and the treble e, you’re most likely looking at a warped neck.

If the truss rod setting is not ideal (too tight = no relief; too loose = relief greater than 0.5 mm) you should ask the seller to adjust the truss rod for you.

• Check the nut slots:

Each string is pressed down in turn at the 3rd fret. The string should now be resting on the second fret. Look for a small gap between the 1st fret and the string you’re pressing down. Using a regular 009- or 010-gauge set, there should be a tiny gap beneath the treble e-string and the first fret (when fretting the string at the third fret), just about large enough to fit a sheet of printer paper in there. Because the bass strings need more clearance to vibrate freely, the gap between the first fret and the bottom of each string increases slightly going from the top e-string to the bass E-string.

If the nut slots aren’t cut deep enough, the guitar will be hard to play, and sound badly out of tune in the lowest (open) positions, regardless of action settings and intonation. A luthier will be able to correct the matter for a small charge using a set of special nut files.

If the string slots are too deep (= the strings rest on the first fret, when pressed down at the third), a nut replacement will be in order (except with locking nuts that can be shimmed). Nut slots that are too deep will result in rattling open strings, even if the action and the truss rod have been adjusted correctly. Note: You should check for string rattling using clean amp settings. Playing the guitar unamplified might make you whack the strings harder than necessary.

In most cases replacing a nut is an easy procedure for a repairperson.

• The condition of the frets:

On a used guitar, slight wear marks on the frets are the result of normal use, and this light wear won’t cause any problems.

If the frets are very worn (like the ones in the picture below), you should take the cost of a fret dress (or even a complete refret) into consideration, and maybe try to get the seller to lower his/her asking price.

Refretting bound fingerboards is more complicated and time-consuming than dealing with unbound ’boards, which is usually reflected in the cost. Ask you luthier.

• Check the bridge:

Are all the screws and bridge saddles in working order? Is there ample scope for intonation adjustment?

If the guitar’s set-up is unsatisfactory – the action may be too high or too low; the intonation may be off – ask the seller to adjust the guitar for you before making a buying decision!

• Check the electronics:

Play around with all controls and switches – is everything working as it should? Do all the pickups work?

Scratchy, crackling pots and faulty switches are quite easy for a luthier to exchange. If we’re talking about a new guitar, the shop should take care of this before you buy. With a pre-owned instrument, you will have to take care of the repairs. Note: Replacing electrical components and pickups in semi-acoustic and archtop guitars is generally much more complicated, which will be reflected in the luthier’s quote.

• Check the vibrato:

Does the vibrato (aka the tremolo or the whammy bar) work as it should? Are all the parts in working condition, or are you faced with rusty screws or even broken parts? Is there ample scope for action and intonation adjustment?

If the vibrato bridge looks very worn, or if there are structural problems, like a broken off (or loose) bridge post, you might be facing a complete replacement or a costly repair.

• And finally: Plug the guitar into an amp, and play it some more. Listen to the sound of the instrument. Check its playing feel, its ergonomics, and make a final assessment of its overall condition.

• Based on this checklist (and any possible issues you might have found) you should ask yourself two questions:

  1. Do I like this instrument?
  2. Do I think this guitar is worth its asking price?

Gretsch Streamliner G2420T – full front

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

04/10/2016

Buying an electric guitar, part 2 – New or used?

What are the advantages of buying a new guitar vis-à-vis a pre-owned instrument?

ESP Eclipse II Distressed – toggle switch

• Buying a guitar in a reputable shop has the following advantages:

++ Your new guitar will be just that – brand-new and untarnished (unless you go for a relic’ed axe).

++ The shop assistant can help you finding the right guitar for your playing style.

++ Many shops also offer to set up your new guitar to your own specifications.

++ Should there be any problem due to faulty workmanship, you’re covered by a warranty.

• Why can it make sense to buy a used guitar?

++ In many cases, you will be able to afford a slightly more expensive instrument. Depending on the age and condition of the guitar, a used guitar usually goes for about 60-80 % of its price when new.

Please note: This kind of price reduction tends not to apply to collectable (vintage) guitars, as well as many special run and/or custom shop instruments from sought-after brands. The value of some of these instruments may even rise considerably with the passing of time.

++ A pre-owned guitar is also pre-aged, so the possibility of nasty surprises due to wood shrinkage/expansion is also considerably lower. If a three- or five-year old guitar’s neck is still straight and its fingerboard hasn’t shrunk, chances are that things will remain stable in the future, too.

Shopping for a used instrument does require some experience from the buyer, though, because he/she will have to be able to correctly gauge the condition and market value of the instrument on offer. If you feel unsure take a more experienced guitarist along with you.

Hagström Pat Smear – body beauty 1

• If you want to buy a used guitar via the internet, you should make sure to apply the same amount of care, as with other shopping on the net. Don’t hand over any credit card details to a private seller, and direct payment in advance is also generally a no-no. The safest way to do business is by using well-known platforms, such as Ebay or Reverb.com, which provide for relatively secure payment options, such as Pay Pal.

Remember there are also pirate copies of popular guitar models sold on the internet. Again, if you feel unsure, as a friend for additional advice. And remember the old adage: ”If it’s too good to be true, it probably is!

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

30/07/2012

Sähkökitaran osto-opas, osa 4 – Mitä tarvitsen kitaran lisäksi?

Sarjan viimeisessä osassa mennään sähkökitaran tärkeimpiä lisätarvikkeita läpi.

****

• Vahvistin

Sähkökitara tarvitsee työpariksi vahvistimen. Kitaraa voi toki soittaa myös akustisesti, mutta silloin soitto muuttuu – etenkin lankkukitaralla – usein liian raskaan kätiseksi.

Hyvää soittotekniikkaa varten kannattaa mielestäni hankkia ainakin joko kuulokevahvistin…

…tai pieni harjoitusvahvistin.

****

• Johto

Kitaran ja vahvistimen väliin tarvitaan vielä kitarajohdon. Edullisemman kitaran (alle 1.000 €) mukaan tulee lähes aina samassa paketissa erittäin halpa johto, joka kelpaa heikon laadun vuoksi korkeintaan hätäratkaisuksi.

Hyvässä johdossa on kelpo johdin, toimiva mekaaninen ja sähkömagneetinen suojaus, sekä laadukkaat plugit.

Jos käytät Gibson SG -tyylistä kitaraa tai sellaista puoliakustista, jossa jakki sijaitsee säätimien vieressä kitaran etupuolella (kannella), suosittelisin sellaista johtoa, jossa on kitaran puolella kulmaplugi.

****

• Pussi/Laukku

Kunnon topattu pussi (engl. gig bag) tai kova laukku on paras paikka säilyttää soittimensa varastoimista tai kuljetusta varten.

Topattu pussi on kevyempi kantaa ja toimii erittäin hyvin monissa tilanteissa.

Arvosoittimelle, ja kuljetuksia bändibusissa tai lentokoneen ruumassa varten, kova laukku tarjoaa useimmiten parempi suojaa kuin topattu pussi

****

• Teline

Kun pitää tauon treeneissä tai lavalla, laadukas kitarateline (ständi) on soittimelle se ainoa oikea paikka. Teline tukee kitaran ja suojelee sitä kaatumista vasten.

Jos kitarasi on viimeistelty nitrolakalla (esim. kaikki Gibson-soittimet) on syytä varmistaa, että telineen kumipinnat eivät reagoi nitrolakan kanssa. Muuten voi syntyä kitarassa rumia jälkiä tai kuplia, siellä missä kitaran pinta koskee telineeseen. Pellava- tai puuvillaliina telineen ja kitaran välillä voi toimia lisäsuojauksena, jos kitaraa on viimeistelty nitrolla.

****

 • Viritysmittari

Viritysmittari on tärkeä apuväline virittämisen lisäksi myös kitaran intonaation säätämisessä.

Viritysmittareita saa klipsiversioina…

…pöytämalleina…

…tai lattiaefektin muotoisina.

****

• Kielet

On hyvää hankkia kitaran mukaan heti yksi tai kaksi satsia varakieliä, joita kuljetetaan aina mukaan kitaralaukussa tai -pussissa.
Jos olet epävarma, kysy myyjältä, minkäpaksuisia kieliä kitarassa tällä hetkellä on. Lisää tietoa kielten vaihtamisesta löydät TÄSTÄ.

****

•  Plektrat

Suuri enemmistö kitaristejä käyttää plektroja (engl. plectrum, pleck tai pick) – sellaisia siis kannattaa myös hankkia.

Plektroja tarjoillaan monista eri materiaaleista ja monissa eri muodoissa. Kannattaa siis kokeilla, mikä merkki, materiaali, paksuus ja muoto istuu omaan käsiin parhaiten.

****

16/07/2012

Sähkökitaran osto-opas, osa 3 – Miten arvioin kitaran kuntoa?

Osto-oppaan kolmannessa osassa arvioidaan kitaran kuntoa.

Mielestäni on tärkeä järjestää soittimen kunto-/laatuseikkoja kolmeen ryhmään:

Ryhmä 1 – helposti muutettavissa olevat asiat:

++ kaularaudan sädöt

++ kielten paksuus/kunto

++ intonaatio

++ kielten korkeus

++ mikrofonien korkeus

++ mikrofonimalli (jos ei vaadi puutöitä)

++ virittimien kunto (jos ei vaadi puutöitä)

***

Ryhmä 2 – kitarakorjaajaa vaativat pienet/keskisuuret ongelmat:

++ rikkinäinen satula

++ ei riittävän syvät tai liian syvät urat satulassa

++ isommat tallaongelmat, esimerkiksi rikkinäinen vibratalla

++ kuluneet tai erikokoiset nauhat

++ rähisevät potikat

++ epäkunnossa oleva kytkin

***

• Ryhmä 3 – ongelmat, joiden korjaus on hankalaa ja/tai kallista:

++ kiero, epätavallisen vääntänyt kaula

++ sivusuuntaan vinosti runkoon liimattu kaula

++ rikkinäinen, murtunut kaularauta

++ korjaamatta jäänyt isompi murtuma puussa (esim. lavassa)

++ huonosti suoritettu tee-se-itse-kustomointi

Älä osta Peteltä…

****

Kitaran systemaattisen arvioinnin voi suorittaa esimerkiksi näin:

• ensin viritetään ja sitten soitetaan vähän aikaa; tutustutaan soittimeen, sen (tämänhetkisen) soitettavuuteen ja akustiseen sointiin

• tarkistetaan istuuko kaula sivusuunnassa suoraan:

Onko ala-E:n etäisyys otelaudan reunaan 14. nauhalla suurinpirtein sama kuin ylä-e:n etäisyys diskanttipuoliseen reunaan?

• kaularaudan asetus:

Ala-E-kieltä painetaan samanaikaisesti alas ensimmäisellä ja 14. nauhalla, jolloin 8. nauhan kohdalla nauhan yläpinnan ja kielen alapinnan väliin pitäisi näkyä noin puolen millin rako (ns. relief; lausutaan ri-Liif). Samaa toistetaan ylä-e-kielen kanssa. Jos kaulan kuperuus on sama sekä basso- että diskanttipuolella, kaula ei ole vääntänyt korkkiruuvin tavoin, mikä on hyvä asia. Jos ala- ja ylä-e-kielten välillä on reliefissä huomattava ero, on hyvin todennäköistä että kaulassa on joku vika.

Jos kaularaudan asetus sinänsä on pielessä (liian kireä = olematon relief, liian löysä = relief-rako isompi kuin 0,5 mm) kannattaa pyytää, että myyjä säätää kaularaudan, ennen kuin tekee ostospäätöstä!

• satulaurien tarkistus:

Jokainen kieli painetaan peräkkäin alas kolmannella nauhalla niin, että kieli makaa toisen nauhan päällä, ja katsotaan kuinka iso väli jää ensimmäisen nauhan yläpinnalta painetun kielen alapintaan. Tavallisen 009- tai 010-satsissa ylä-e:n ja ensimmäisen nauhan väliin pitäisi jäädä niin pieni rako, että tavallinen kopiopaperi mahtuu just ja just väliin. Koska kielen liikerata kasvaa miten paksumpi kieli on, kielet etääntyvät ensimmäisestä nauhasta mitä ”matalammaksi” mennään (ala-E:ssä on siis isompi väli ensimmäiseen nauhaan kuin ylä-e:ssä).

Jos kielet jäävät liian kauaksi ensimmäisestä nauhasta, kitara soi alanauhoissa epäpuhtaasti (sävelet liian korkeat), vaikka kitara on tallassa intonoitu oikeaoppisesti. Kitararakentaja korjaa ongelman varsin nopeasti sopivilla satulaviiloilla.

Jos kieliurat ovat liian syvät, minkä takia kieli makaa tarkistuksessa täysin ensimmäisen nauhan päällä, satulaa täytyy todennäköisesti vaihtaa uuteen, koska vapaat kielet rämisevät alanauhoja vasten. Huom: Tässä ratkaisee kuitenkin aina soittotesti vahvistimen kautta puhtaalla kanavalla!

Satulan vaihtaminen on soitinkorjaajalle jokapäiväinen toiminta, eikä se ole kallistakaan.

• nauhojen kunto:

Lievät kulutusmerkit nauhoissa ovat käytetyissä kitaroissa vain tavallisen käytön merkkejä – eikä vikoja – joiden kanssa pystyy hyvinkin eläämään.

Jos nauhoissa taas on (alla olevan kuvan tavalla) pitkästä käytöstä johtuvia syviä uria ja kulumia, täytyy arvioida pyydettyä hintaa tarkemmin (ja ehkä tinkiä hieman myyjän kanssa). Sellaisissa tapauksissa onkin ainakin nauhan hionnan ja uudelleenprofiloinnin aikaa, tai jopa kaikkien nauhojen vaihto.

Reunalistoitetun tai lakatun otelaudan nauharemontti on työläämpi, ja maksaa tämän takia hieman tavallista enemmän.

• tarkistetaan tallan kuntoa:

Ovatko kaikki ruuvit ja tallapalat kunnossa? Onko intonaatiolle ja/tai kielten korkeussäätöihin riittävästi pelivaraa?

Jos kitaran säädöt ovat täysin pielessä – kielet liian korkeat/matalat; intonaatio ei kohdallaan (= 12. nauhalla soitettu kieli ei samalla sävelkorkeudella kuin 12. nauhan huiluääni) – pyydä myyjää säätämään asiat kuntoon ennen ostospäätöstä!

• elektroniikan tarkistus:

Kokeile rauhassa kaikki säätimet ja kytkimet läpi – toimiiko kaikki niin kuin pitää? Toimivatko mikrofonit?

Rähisevä potikka tai epäkunnossa oleva kytkin on soitinrakentajalle suhteellisen helppo korjata. Uudessa kitarassa vastuu on soitinliikkeellä, käytetyissa soittimissa korjausta täytyy kustantaa itse. Huom: puoliakustisissa ja orkesterikitaroissa kaikki mikrofoneihin ja/tai elektroniikkaan liittyvät korjaukset ovat haasteellisimmat, ja näin ollen myös hieman kalliimmat.

• vibratallan kunto:

Toimiiko vibra toivotulla tavalla? Ovatko kiinitysruuvit ja/tai tallan korkeutta säätävät ruuvit kunnossa, vai onko pahoja kulumia tai jopa murtumia? Onko riittävästi säätövaraa kielten korkeudelle tai intonaatiolle?

Jos vibratalla vaikuttaa erittäin kuluneelta tai esimerkiksi Floikan kiinnitysholkki on murtunut pienen osan runkopuusta irti, voi olla edessä tallan vaihto tai isompi remontti.

• Tämän kaiken jälkeen soitetaan kitaraa vahvistimen kautta, jolloin arvioidaan soittimen soundia, soitettavuutta, mukavuutta sekä yleiskuntoa.

• Lopuksi voi sitten pohtia näitä kahta asiaa arvioinnin aikana kerättyjen tietojen pohjalla:

  1. Tykkäätkö tästä soittimesta?
  2. Onko kitara mielestäsi hintaansa arvoinen?

13/07/2012

Sähkökitaran osto-opas, osa 2 – Uusi vai käytetty?

Osto-oppaan toisessa osassa punnitaan uuden ja käytetyn kitaran ostamisen eroja.

• Ostajan kannalta uuden soittimen osto soitinliikkeessä tuo mm. seuraavia etuja:

++ kitara on upouusi ja käyttämätön

++ myyjä auttaa mielellään oikean kitaran löytämisessä

++ useat liikkeet myös säätävät soittimen soittovalmiiksi asiakkaan toiveen mukaisesti

++ jos kitarassa sattuu ilmeentymään ajan myötä joku valmistusvika, mahdolliset korjaukset hoidetaan takuulla

• Miksi ostaisin sitten käytetyn kitaran?

++ käytetyissä voi saada samalla rahalla (alun perin) kalliimman soittimen. Riippuen kitaran iästä ja yleiskunnosta, käytetyn mallin hinta voi olla 60-80 % uuden, samanmallisen kitaran hinnasta.

Huom: tämä hinta-arvio ei kuitenkin päde keräily/vintage-kamaan, eikä moneen Custom Shop –kitaraan, joiden hinta voi usein jopa kasvaa ajan myötä.

++ käytetty soitin on sopivaksi esivanhennettu, eikä ikävien yllätyksien vaara ole puuosien kannalta enää kovinkaan suuri. Jos kahden-kolmen vuoden vanhan kitaran kaula on edelleen suora, eikä otelauta ole kutistunut, on melko varma, että asiat pysyvät niin myös tulevaisuudessa.

Käytetyn kitaran ostajalta vaaditaan kyllä jo hieman kokeneisuutta, koska silloin täytyy arvioida soittimen kunto ihan itse, eikä tavallisestikaan mikään takuuksia anneta.

• Jos ostaa käytetyn kitaran netin kautta (yksityishenkilöltä) on tärkeä olla maksamatta mitään etukäteismaksuja. Valitettavasti rehellisen enemmistön ohella löytyy netissä myös hujareita, jotka myyvät olemattomia soittimia tai piraattikopiot Custom Shop –kitaroina. Jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, kyse voi olla hujauksesta!

• Jos soitinliike on liian kauas kotoa, ja uuden soittimen halutaan/joudutaan tilata netin välityksellä, suosittelisin suomalaisten nettikauppojen suosimista. Silloin suomalaiset eurot – ja tätä kautta myös suomalaiset työpaikat – pysyvät Suomessa.

03/07/2012

Sähkökitaran osto-opas, osa 1 – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Tällä neliosaisella sarjalla Kitarablogi haluaa auttaa sinua oikean kitaran löytämisessä.
Prosessin aluksi on hyvää miettiä muutama seikka, jotta ostosreissu menisi sujuvammin.

****
Millaisen kitaran haluan/tarvitsen?


• Kitaran ulkonäkö voi olla ratkaiseva faktori, samoin oman esikuvan käyttämä soitin – eikä tässä ole mitään naurettavaa. Kitaransoitossa on nimittäin mukana myös aina tietty henkinen komponentti: kun kitara miellyttää silmää, omat soittotaidot kohenevat aina pikkuisen. Tai toisinpäin: jos kitara on soittajan mielestä ruma, sen soittaminen ei tunnu hauskalta.

• Tärkein valintakriteeri on kuitenkin millaista musiikkia kitaralla halutaan soittaa. Teoreettisesti voi jokaisella kitaralla soittaa minkä tahansa musiikkia (Ted Nugent käyttää rankkaan rokkiin onttokoppaista Jazz-kitaraa), mutta oikein valittu soitin helpottaa asioita tuntuvasti.

Tässä muutama genre-esimerkki:
++ Nyky-Metalli: Parhaiten nykyaikaiseen Metalliin sopii lankkukitara, jolla on (usein aktiiviset) humbuckerit, koska isoilla gain-määrillä yksikelaisten hurina olisi todellinen ongelma. Soolokitaristilla on usein lukkovibra kitarassaan

Monet nyky-metallin bändit käyttävät standardiviritystä matalampia vaihtoehtoja, jolloin seitsenkielinen kitara tai kuusikielinen baritonikitara voisivat olla hyviä valintoja.

++ Jazz: Monet Jazz-muusikot tykkäävät muhkeista ja lämpimistä soundeista, ja suosivat usein humbuckerilla tai P-90-mikrofoneilla varustettuja, täysin onttoja orkesterikitaroita.

++ Blues: Bluesia pystyy soittamaan lähes kaikilla sähkökitaroilla. Tärkein seikka tässä tyylilajissa on, että soittaja tykkää oman kitaran soundista, jotta hän voi soittimen kautta ilmaista vapaasti omaa sieluelämänsä. Vain harva Blues-kitaristi käyttää lukkovibraa tai aktiivisia mikrofoneja soittimessaan.

++ Country: Country-kitaristeille on usein tärkeää, että omasta kitarasta löytyy riittävästi purevuutta ja helinää. Tämän takia valinta on usein yksikelaisilla mikrofoneilla varustettu Fender-tyylinen kitara, tai sitten Gretsch-tyylinen puoliakustinen.

++ Classic Rock: Perinteinen 1970-luvun Rock-kitara on humbuckereilla varustettu lankkukitara, kuten esimerkiksi Gibson Les Paul tai SG, tai Fenderin 1970-luvun Telecaster Custom tai Deluxe. Tällaisilta soittimilta lähtee riittävän rouhea ja leveä sointi.

++ Rautalanka: Rautalankkakitaristi suosii usein joko Fender Stratocasterin tai Bigsby-vibratolla varustetun puoliakustisen kitaran, jonka soundia maustetaan reilusti kai’ulla.

++ Tärkeää ensikitaran ostajalle:
Aloittelijalle olisi parasta hankkia sellaista sähkökitaraa, jossa on mahdollisimman vähän kytkimiä ja säätimiä, koska sellainen soitin on helpompi käyttää. On myös tärkeää miettiä, tarvitaanko ensimmäisessä kitarassa ehdottomasti vibratallaa, koska vibralla varustettu kitara on aina hankalampi säätää ja virittää kuin kiinteällä tallalla varustettu malli.

****

Millainen on käytössä oleva budjetti?
• On tärkeää, että miettii etukäteen kuinka paljon rahaa pystyy satsata soitinhankintaan. Kun on tiedossa millaisella budjetilla on liikkeellä, voi karsia etsinnöissä liian kalliit (tai turhankin edulliset) vaihtoehdot pois. Näin ehdokasryhmä pienenee ja valinta helpottuu jonkin verran.