Testipenkissä: Shure SM7B – studioluokan dynaaminen mikrofoni

Shure SM7B

Siitä lähtien kun Shure SM7 esiteltiin vuonna 1973 se on ollut tärkeä työkalu monissa studioissa ympäri maailmaa. SM7 suunniteltiin ennen kaikkea dynaamiseksi broadcast-mikrofoniksi TV- ja radiostudioihin. Shure antoi kehitystiimilleen käytännössä vapaat kädet keksiä ”ultimatiivista broadcast-mikkiä” yhtiön Unidyne III -kapselin toimintaperiaatteen perusteella.

Hieman suurempi kalvo (membraani) ja SM7:n erilainen runkorakenne – verrattuna tyypilliseen käsimikrofoniin, kuten SM57:een tai SM58:aan – saivat aikaiseksi herttakuvioisen dynaamisen mikrofonin, joka tarjosi epätavallisen lineaarista taajuusvastetta. Kapselin sijoittaminen noin puoliväliin mikrofonin kärjen ja rungon väliin vähensi myös ei-toivottua bassovoittoisuutta, joka johtuu yleensä suunnattujen mikrofonien proximity-efektistä. Sisäinen fantomikela eliminoi tehokkaasti sähkömagneettisten häiriöiden aiheuttaman surinan ja sirinän muuntajista, himmentimistä, langattomista laitteista ja vastaavista.

Alkuperäisen julkaisun jälkeen Shuren SM7 on saanut muuttamia pientä parannuksia. Nykyinen versio on nimeltään Shure SM7B (katuhinta Suomessa noin 365 €).

****

Myyntipaketista löytyy:

  • Mikrofoni itse, johon on kiinnitetty laitteen ohuempi tuulensuoja
  • Toinen, isompi tuulensuoja, joka on tarkoitettu ulkokäyttöön tai laulun/puheen lähimikitykseen
  • Ruuvattava adapteri, jolla mikrofonin kehtoa saa kiinni myös eurooppalaiseen mikrofoniständiin
  • Peitelevy, joka suojaa tahattomia EQ-kytkinten muutoksia vastaan

SM7B:n takalevyllä olevat kaksi EQ-kytkintä tarjoavat valinnaisen basson leikkauksen ja preesensalueen korostuksen. Kun laittaa molemmat kytkimet päälle, SM7B:n soundi on suhteellisen lähellä ”tavallista” herttakuvioista kapulamikkiä, kuten Shuren omaa SM57 tai SM58.

Riippuen siitä, haluatko käyttää SM7B:tä puomin varressa roikkuvana vai tavallisen mikrofonitelineen kanssa, saatat haluta muuttaa mikrofonin suuntaa ikeen sisällä niin, että takalevyn teksti on oikein päin. Käyttöopas kuvaa oikeat toimenpiteet, joilla SM7B irrotetaan ikeestä, ja miten sitä kiinitetään kääntämisen jälkeen takaisin pidikkeeseen.

****

Hyvä tapa suorittaa kuuntelutesti mikrofonin taajuusvasteen selvittämiseksi on tallentaa mikrofonilla vaaleanpunaista kohinaa.

Vaaleanpunainen kohina on eräänlainen keinotekoisesti tuotettu suhina, joka sisältää koko kuultavan taajuusspektrin. Toisin kuin valkoinen kohina, jossa jokainen taajuusalue on samalla dB-tasolla, vaaleanpunainen kohina on ”korjattu” siten, että kaikki taajuudalueet kuulostavat yhtä kovalta ihmiskorvalle. Tämä saavutetaan vähentämällä jokaisesta seuraavasta oktaavistaa yhdestä kolmeen desibelliä edelliseen oktaaviin verrattuna. Ihmiskorvaan valkoinen kohina kuulostaa suhteellisen rajulta ja purevalta, kun taas vaaleanpunainen kohina tarjoaa paljon tasapainoisemman kohinaspektrin, mikä helpottaa erojen havaitsemista mikrofonien erittäin tärkeässä keskialueen vasteessa.

Vertailin ensin Shuren SM7B- ja SM57-mallit keskenään:

Molemmat mikit äänitettiin Cranborne Audio Camden EC2 -etuasteella.

Minusta näiden mikrofonien väliset erot ovat helposti havaittavia:

Kun molempien mikrofonien kapselit/kalvot ovat yhtä kaukana äänilähteestä (Genelec 8030A -lähikenttämonitori), SM7B kuulostaa paljon pehmeämmältä verrattuna SM57:n suhteellisen voimakkaaseen preesenskorostukseen ja ohuempaan bassotoistoon.

****

Seuraavaksi käytin samaa asetusta vertaillakseni SM7B:tä firman viimeisimpään ”podcast-malliin”, Shure MV7X:ään:

Molemmat mikit äänitettiin Cranborne Audio Camden EC2 -etuasteella.

Minun korvaani Shure MV7X kuulostaa onnistuneelta kompromissilta yhtiön legendaaristen lavamikrofonien – SM57 ja SM58 – ja broadcast-mikrofonien elävän legendan – SM7B:n – välillä. MV7X:n soundi on bassoalueen lämmön suhteenlähellä Shure SM7B:tä, mutta tarjoaa samalla voimakkaamman preesenkorostuksen kuin SM7B:n EQ-kytkin.

****

Shure SM7B ei ole erityisen herkkä mikrofoni ja sen lähtötaso on suhteellisen alhainen.

Nettiforumeissa väitetään usein, että tavallisen ulkoisen äänikortin mikrofonivahvistin ei riittäisi Shure SM7B -mikin vahvistamisessa toimivalle signaalitasolle. Tätä mikrofonia myydään myös usein valmiissa paketissa phantom-syötöllä toimivan pikkuvahvistimen kanssa, joka sitten nostaa SM7B:n signaalitasoa huomattavasti. Usein mainitaan Cloudin Cloudlifteria, Tritonin FetHeadiä tai Thomannin FetAmpia sopiviksi lisävahvistimiksi tähän tarkoitukseen.

Päätin tuktia asiaa omalla Focusrite Saffire 6 USB -äänikortilla, vertailemalla Shure SM7B:n interfacen omalla mikkivahvistimella vahvistettua signaalia Thomannin FetAmpin kanssa äänitettyyn vastineeseen.

On totta, että Focusriten mikkivahvistinta piti avata melko lailla (noin 90%), kun mikki oli liitetty suoraan interfaceen. Soundi pysyi kuitenkin hyvänä, eikä mahdollisesta kohinasta tullut minkäälaista ongelmaa.

Thomannin FetAmpin kanssa oikean äänitystason löytäminen olikin selvästi helpompaa, ja Focusriten etuvahvistimesta tarvittiin vain hieman lisäapua (gainia avattu noin 25-30%). Lisäpalikasta syntynyt soundi oli kuitenkin käytännössä identtinen suoraan äänikortilla äänitetyn signaalin kanssa.

Loppupäätelmäni on, että laadukas audio interface voi hyvinkin toimia moitteettomasti Shure SM7B:n kanssa, mikrofonin ja äänikortin välinen edullinen lisävahvistin kuitenkin lisää signaalitason suhteen liikkumavaraa.

****

Koska pääpainomme täällä Kitarablogissa on musiikin tekemisessä kielisoittimilla, halusin selvittää, kuinka Shure SM7B toimii mikrofonina koti-/projektistudiossa. Tätä tarkoitusta varten äänitin kaksi demokappaletta.

Tässä akustinen demobiisi:

Samplatun bassorummun, haitsun ja lattiatomin lisäksi käytin laajan valikoiman erilaisia akustisia äänilähteitä:

SM7B kuulostaa erittäin hyvältä minkä tahansa soittimen eteen laitettuna. Soundi ei ole koskaan korvia raastava tai ohut, vaan positiivisessa mielessä ”neutraali”. Tämän tasaisen luonteen ansiosta on helppoa käyttää äänityssoftan EQ:t jokaisen raidan hienosäätämiseen. Shuren mukana toimitettu paksumpi tuulisuoja, nimeltään A7WS, mahdollistaa bluesharpun tai laulun lähimikityksen ilman hengitysäänien tai kovien konsonanttien aiheuttamia ongelmia.

Toisessa demobiisissä kuulaan vahvistettuja sähkösoittimia:

Seuraavat äänilähteet on äänitetty Shure SM7B -mikrofonilla:

  • Squier Bronco-basso soitettu Bluetone Bass 200 -hybridikombon kautta
  • kaksi raitaa Fender Stratocasteria (komppikitarat; vasemmalta ja oikealta) maustettu EHX Nano Small Stone -phaserilla Bluetone Black Prince Reverb -putkikombon kautta
  • yksi komppiraita Fender Telecasterilla (keskellä stereokuvassa) Bluetone Black Prince Reverb -putkikombon kautta
  • Fender Telecasterila soitettu soolokitara, joka meni Mad Professor Simble Overdriven kautta Bluetone Black Prince Reverbeen
  • metallinen shaker
  • tamburiini
  • yksi lauluraita

Jälleen kerran minulla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia äänittää biisin eri soittimia, ja miksauskin osoittautui hyvin ongelmattomaksi. Kuten totesin jo aiemmin, Shure SM7B kuulostaa erittäin neutraalilta, eikä vie ääntä mihinkään ennalta määrättyyn suuntaan. Tämä tarkoittaa, että tämä mikki ei koskaan toimi sinua vastaan, vaan jättää kaiken avoimeksi, jotta voit tehdä omat miksauspäätöksesi.

Shure SM7B:n kanssa käyttämästäni ajasta päätellen voin vain sanoa, että tämän mikrofonin legendaarinen maine ei johdu minkäänlaisesta hypetyksestä, vaan on pikemminkin sen toimivien ominaisuuksien seuraus. SM7B ei ole halpa mikrofoni dynaamiseksi mikrofoniksi, mutta se palkitsee käyttäjänsä erinomaisella, lähes lineaarisella taajuusvasteella, ensiluokkaisella hurinavaimennuksella, korkean äänenpaineen sietokyvyllä ja erittäin tasaisella suuntakuvalla.

SM7B toimii erinomaisesti lähes minkä tahansa äänilähteen kanssa. Kyllä, se suunniteltiin aikoinaan radio- ja TV-mikrofoniksi, mutta tämä Shure-malli tarjoaa niin paljon enemmän kuin pelkästään loistavaa puheääntä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: