Näin syntyy Bluetone-vahvistin – osa 2

Bluetone Crossroad – logic board

Bluetone Crossroad – layout sketch

Bluetone Crossroadin kaltaisessa, hyvin monipuolisessa putkinupissa on monta eri komponenttia. Osien toimiva sijoittelu vaatii hyvää suunnittelua.

Kuvassa näkyy Matti Vauhkosen merkinnät piiri- ja eyeletlevyjä, sekä muuntajia varten. Koteloon on porattu kaikki tarvittavat reiät putkikannoille, säätimille, tuloille ja lähdöille, levyjen kiinnikkeille, sekä johtojen läpivientiin.

Bluetone Crossroad – layout test

Putkivahvistimen tekijän täytyy miettiä nupin suunnittelussa osien sijoittelua useasta eri näkökulmasta – ei riitä, että kaikki osat vain mahtuvat koteloon.

Esimerkiksi isokokoinen verkkomuuntaja ei saa säteillä elektromagneetista huminaa kitarasignaaliin, minkä vuoksi muuntaja ja etuvahvistimen putket sijoitetaan aina niin kauas toisistaan kuin mahdollista. Audiomuuntaja ja päätevahvistimen putket taas ei kannata sijoittaa liian lähellä etuasteputkia, koska näidenkin osien välillä syntyy elektronista häirintää. Myös audiomuuntajan kelojen oikea fyysinen suuntaaminen verkkomuuntajaa nähden pitää häiriöääniä loitolla.

Bluetone Crossroad – transformers

Yksi Bluetone-vahvistinten erikoisuuksista on rengassydänmuuntajan (engl. toroidal transformer) käyttäminen verkkomuuntajana, mikä nähdään – ainakin vielä – melko harvoin kitaravahvistimissa.

Rengassydänmuuntajalla on useampi etu perinteiseen malliin nähden. Rengassydänmuuntaja on mm. kevyempi kuin perinteinen muuntaja samoilla spekseillä, ja laadukkaan rengassydänmuuntajan elektromagneettinen säteily on myös perinteistä huomattavasti pienempi, mikä helpottaa muuntajan sijoittelua vahvistimessa.

Tai miten Bluetonen Harry Kneckt sanoo: ”Jos Leo Fenderillä olisi ollut 1950-luvulla mahdollisuus käyttää rengassydänmuuntajia, hän olisi käyttänyt niitä. Tästä olen varma!”

Bluetone Crossroad – boards and phone jacks

Matti Vauhkonen on ensin kiinnittänyt koteloon Crossroad-nupin muuntajat, putkikannat (näkyvät valkoisina) ja takapaneelin jakit (mustat osat).

Eyelet- ja piirilevyt on lisätty koteloon vain näitä kuvia varten havainnollistamaan niiden lopulliset sijainnit. Vaikka Bluetone-vahvistimissa kitarasignaali kulkee aina ja vain käsinjuotetun point-to-point putki- ja analogielektroniikan kautta, käytetään luonnollisesti nykyelektroniikka, kun toteutetaan sellaiset ominaisuudet kuin esimerkiksi kanavanvaihdot MIDI:llä tai pääteputkien seurantaa ja biasointia Wifin kautta.

Bluetone Crossroad – mounting control pots 3

Bluetone Crossroad – mounting control pots 2

Bluetone Crossroad – mounting the pilot light

Seuraavaksi lisätään etupaneelin osia, kuten säätimet, kytkimet ja statusvalo.

Bluetone Crossroad – amp cabinet 1

Bluetone Crossroad – amp cabinet 2

Samanaikaisesti Bluetonen alihankkija on jo saanut nupin vanerikotelon valmiiksi. Aikataulusta riippuen Bluetone valmistaa myös osan koteloista omassa verstaassa.

Bluetone Crossroad – handwired board 3

Seuraava vaihe – joka on tällä hetkellä meneillään – on vahvistimen varsinaisen ”sydämen” valmistus (tässä kuva toisesta Bluetone-mallista). Näitä point-to-point juotostöitä ei kannata tehdä kiireellä, jos halutaan välttää turhauttava ja aikaa vievä vianetsintä. Maltti on valttia myös putkivahvistimen rakentamisessa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: